Elämme aikaa, jolloin resilienssikykyä koetellaan. Hus on tullut apuun julkaisemalla kotisivuillaan selviytymistä tukevaa materiaalia:

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/koronavirukseen_liittyva_huolen_ja_epavarmuuden_sietaminen/Pages/default.aspx

 

MITÄ TARKOITTAA SANA "RESILIENSSI"?

Jokainen joutuu kohtaamaan elämässä vastoinkäymisiä ja itselleen epämieluisia muutoksia. Sairaudet, erot rakkaista, taloudelliset ongelmat ja oman yhteiskunnan tai globaalin maailman kriisien aiheuttamat seuraukset muuttavat maailmaa ja yksittäisen ihmisen elämää. Suhtautumisessa negatiivisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksista selviytymiseen meitä auttaa ominaisuus nimeltä resilienssi. Sanalla tarkoitetaan eräänlaista psyykkistä joustavuutta ja palautumiskykyä, sitä kuvataan myös sanalla "muutosketteryys". Resilienssi on osittain synnynnäistä, osittain ympäristön muovaamaa ja se voi rakentua koko elämän ajan. Ihminen voi myös tietoisesti lisätä omaa resilienssiään opettelemalla taitoja, joiden avulla pystyy käsittelemään elämän kielteisiä muutoksia ja vastoinkäymisiään.

 

ERILAISIA SELVIYTYJIÄ

  Jos ihmisen tunne-elämä on erityisherkkää, selviytyminen vastoinkäymisistä on haasteellisempaa kuin niillä, jotka ovat luonnostaan tunne-elämältään tasaisia. Voidaan ajatella, että toisaalta tilanteessa vaikuttaa tunteiden syvyys, toisaalta kyky auttaa itseään. Jos erityisherkkä tai muuten voimakkaasti tunteva omaa selviytymistaitoja, hän voi selviytyä katastrofista pinnalle nopeammin kuin luontaisesti tyyni ja tasainen.

  Ongelman kohtaaminen silmästä silmään auttaa selviytymisessä, ongelmaa pakeneminen ei auta. Jotkut voivat kieltäytyä ajattelemasta koko asiaa, mutta sisäiset uhkakuvat myllertävät tiedostamattomasti ja saattavat pulpahtaa pintaan millä hetkellä tahansa.

  Vastoinkäymisten tullen voi omaa ajatteluaan tietoisesti ohjata myönteisempään suuntaan ja sillä tavalla tasapainottaa mielialaansa. Menneisyydestä voi kaivaa muistikuvia onnistumisista ja muita hyviä muistoja. Myös tulevaisuuteen voi mielessään sijoittaa onnistumisia ja onnellisia elämäntapahtumia. Optimistille se on helpompaa kuin pessimistille, mutta jos tietää olevansa pessimisti, voi tiedostaa taipumuksensa ja tietoisesti opetella ajattelemaan toisin, vaikka aluksi ei oikein uskoisikaan myönteisempään ajatusvaihtoehtoon. Tulevan hyvän odotus voi vähitellen tuntua realistiselta vaihtoehdolta.

 

SELVIYTYMISKEINOT

  Israelilaiset Antonovski ja Ayalon ovat tutkineet ihmisten käyttämiä hallintakeinoja äkkinäisen kriisin kohdatessa. Antonovskin mukaan elämää voi verrata lentokoneen etenemiseen. Välillä on turbulenssia ja kone putoaa. Erilaiset selviytymiskeinot auttavat konetta nousemaan taas takaisin radalleen ja elämä jatkuu - ehkä toisenlaisena, mutta siedettävänä. Antonovskin mukaan Hyvä selviytymiskeino on sellainen, joka vähentää pahanolontunnetta ja toimii samalla ongelmanratkaisun suuntaisesti. - Tai ei ainakaan aiheuta lisää ongelmia.

  Kun ihminen lyö päänsä seinään ja saa kuhmun, biologia alkaa heti toimia siten, että kuhmu paranee vähitellen. Tunnealueen kuhmujen kohdalla ihmisen psyyke alkaa samoin etsiä keinoja, joilla pääsisi vapaaksi kriisiin liittyvistä hankalista tunteista. Ayalon jakoi ihmiset erilaisiin tyyppeihin sen mukaan, minkälaisia keinoja he käyttivät: 1. Kognitiivisesti suuntautunut pohtii, hankkii lisätietoa ja suunnittelee. 2. Emotionaalisesti suuntautunut ilmaisee tunteitaan itkemällä tai raivoamalla. 3. Sosiaalisesti suuntautunut hakee tukea muilta ihmisiltä. 4. Luovuuteen suuntautunut käsittelee tunteitaan taiteen keinoilla ja mielikuvituksen avulla. 5. Henkisesti suuntautunut hakee merkityksiä tai selityksiä uskonnosta tai aatteesta. 6. Fyysisesti suuntautunut turvautuu liikunnan eri muotoihin ja rentoutumiseen. Myös syöminen, nukkuminen ja päihteiden käyttö liittyvät Ayalonin mukaan fyysiseen suuntautumiseen.

  Ayalonin jaottelu on mielenkiintoinen, mutta todellisuudessa kriisissä oleva ihminen saattaa toimia kaikkien kuuden eri suuntautumisen mukaisesti selviytymisprosessin aikana. Hän voi esimerkiksi ensin turvautua päihteisiin, mutta sitten huomata sen toimimattomaksi ja vaihtaa selviytymiskeinon toiseen. Suomalaiselle tyypillinen selviytymiskeino on kävely metsässä. Se on tutkimuksissa myös todettu toimivaksi. Mittausten mukaan stressihormoni kortisolin eritys vähenee metsässä. Kyseessä on fyysinen selviytymiskeino, mutta luultavasti se sisältää myös kognitiivista pohdintaa ja mahdollisesti luoviakin toimintoja ja tunteiden purkamista itkemällä. Mahdollisesti siellä metsässä löytyy uusi henkinen tai uskonnollinen selitys kriisille ja siellä voi myös rukoilla. Ehkä siellä löytyy myös myönteisempi tulevaisuudenodotus.

  Seuraavana on seurattu Ayalonin jaottelua ja ryhmitelty  selviytymiskeinoja.

 

  Kognitiivinen - eli ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn liittyvä toiminta: ajattelu, pohdinta ja positiivisten näkökulmien etsiminen / kognitiivisen terapian omahoitomenetelmien käyttäminen, esimerkiksi voimalauseen eli itselle sopivan tsemppauslauseen rakentaminen / nykytilanteen vertaaminen johonkin menneeseen tilanteeseen, joka oli vielä pahempi / menneistä kriiseistä selviytymisen muistelu / aiheesta kirjoittaminen, kirjoittamisen suunnittelu, valittamisen suunnittelu, koston suunnittelu / elämäntaitokirjallisuuteen perehtyminen / ajattelun tauottaminen eli päättää olla ajattelematta asiaa tietyn ajan ja jos se tulee mieleen, vaihtaa ajatuksen johonkin itselle mieluisaan / asian merkityksen muuttaminen eli opettelee ajattelemaan asiasta uudella, vähemmän ahdistavalla tavalla / hyvän tulevaisuuden suunnittelu / mindfulness-harjoitukset / huumori

  Emotionaalinen toiminta: itkeminen, raivoaminen, esineiden rikkominen

  Sosiaalinen toiminta: terapiaan hakeutuminen / muun sosiaalisen tuen hakeminen, vertaistuki / aktiivisuus somessa / liittyminen vertaistukiryhmään esimerkiksi Facebookissa

  Luovat toiminnot: taiteesta nauttiminen tai sen tuottaminen, esimerkiksi voi lukea runoja tai kirjoittaa runoja, musiikkia voi säveltää, kuunnella ja soittaa

  Henkinen toiminta: filosofinen pohdinta, johonkin ideologiaan tukeutuminen, uskonnollinen toiminta, rukous, raamatun lukeminen, uskonnollisen kirjallisuuden lukeminen

  Fyysinen toiminta: fyysinen ponnistus, liikunta, fyysiset harjoitukset, fyysinen työ, seksi, päihteet, tunnesyöminen / hengitysharjoitukset, rentoutusharjoitukset / puuhastelu kotipiirissä, puutarhatyöt, remontointi, siivoaminen, silittäminen jne

 

  Resilienssiä lisää se, että tiedostaa eri selviytymiskeinojen olemassaolon ja itselleen sopivan valikoiman.