KOGNITIIVINEN TERAPIA PERUSTUU SIIHEN, ETTÄ AJATTELU TUNTEET JA TOIMINTA (KÄYTTÄYTYMINEN) OVAT JATKUVASSA VUOROVAIKUTUSSUHTEESSA TOISIINSA. VAIKUTTAMALLA YHTEEN NIISTÄ, MUUTKIN KAKSI MUUTTUVAT.
​
TUNNELUKKOJA: HÄPEÄ HYLKÄÄMINEN UHRAUTUVUUS YLIVAATIVUUS
YKSITTÄISIÄ TUNTEITA: SYYLLISYYS
​
90 Sekuntia valtaa
​
Tuhoavan tunteen valta
kestää vain hetken.
Joskus liian kauan sille,
joka uskoo valheen,
että kuoleman kutsu on kohtalo
ja itsemurha ainoa tie.
Ja koko ajan
elämän kutsu on voimassa.
Ensin kuiskii hiljaa,
sitten huutaa kovaa,
jos huutaa sen kanssa.
Valta voi siirtyä elämän sanalle.
Toiselle tielle.
Kuoleman kutsun
voi kukistaa.
Voi,
ja tunteen tuhovoiman.
TT 2019
​
Sivujen runot ovat kahdesta runokirjastani:
Elämän kaarelta 2017
https://www.anjalaurilankotisivu.com/elamankaarelta/
Tunteita ja tarinoita 2019
https://www.anjalaurilankotisivu.com/tunteita-ja-tarinoita/
​
TÄLLÄ SIVULLA KÄSITELLÄÄN KOGNITIIVISEN TERAPIAN PERIAATTEITA - EHKÄ SAAT JOTAIN UUTTA AJATELTAVAA TUTUSTUTTUASI TIETOPAKET-TEIHIN,.
KOGNITIIVINEN TERAPIA KEHITETTIIN AIKOINAAN MASENNUKSEN HOITOON, MUTTA SEN ON HUOMATTU PARANTAVAN ELÄMÄNLAATUA YLEENSÄKIN. SE SISÄLTÄÄ PALJON ERILAISIA MENETELMIÄ JA ITSEHOITOTEHTÄVIÄ. KAIKISSA ON KESKEISENÄ OMIEN HAITALLISTEN AJATUS-KULKUJEN TIETOINEN MUUTTAMINEN JÄRKEVÄÄN JA TOTUUTTA VASTAAVAAN SUUNTAAN. ELÄMÄÄN KUULUU MYÖS TUMMAT TUNTEET - MUTTA YLIMÄÄRÄISTÄ TUNNETAAKKAA EI KANNATA KANTAA.
ON HYVÄ, ETTÄ IHMINEN VOI TUNTEA ESIMERKIKSI HÄPEÄÄ, SE OHJAA HÄNTÄ SOSIAALISESTI SOPIVAAN KÄYTTÄYTYMISEEN. LAPSUUDESSA TAITAMATTOMIEN KASVATTAJIEN TAI HAAVOITTAVIEN TAPAHTUMIEN AIHEUTTAMA HÄPEÄN TUNNELUKKO SAA TUNTEMAAN HÄPEÄÄ SILLOINKIN KUN EI PITÄISI.
TÄLLÄ HETKELLÄ TUNNETUIN KOGNITIIVISEN TERAPIAN MENETELMÄ ON SKEEMATERAPIA, JOHON TUTUSTUMME ALUKSI.
​
​
​
TIETOPAKETTI 1 JOHDANTO
Suomessa on omaksuttu termi "tunnelukko" käännökseksi englantilaisesta termistä "life trap", joka tarkoittaa tunneansaa tai elämän-ansaa. Tunnelukkoja avaavaa terapiaa nimitetään skeematerapiaksi.
​
Tunnelukkoja
Tunteilla on omat tapansa.
Kun ansa laukeaa.
tulevat ilman lupaa
jostain kaukaa ja kauempaa
surun, pelon, vihan ja inhon
syövereistä.
Kiertävät mielessä,
kiertävät kehossa.
Aikansa lymyävät.
Lähtevät jos lähtevät.
Tottelevat toisinaan.
Opin minä niitä vielä kaitsemaan.
Ajatusteni voimalla.
TT2019
​
​
OSA HANKALISTA TUNTEISTA, JOITA MEILLÄ ON TAIPUMUS TUNTEA, PERUSTUU ELÄMÄN ROSOISUUDEN AIHEUTTAMIIN HAITALLISIIN SKEEMOIHIN, JOTKA AIHEUTTAVAT EPÄTOSIA USKOMUKSIA JA AJATUKSIA.
NÄEMME ITSEMME JA TULKITSEMME YMPÄRISTÖÄMME VINOUTUNEESTI. HAITALLINEN SKEEMA ON ERÄÄNLAINEN VIRHEELLINEN TEEMA, VÄÄ-RISTÄVÄT SILMÄLASIT, JOIDEN POHJALTA AJATTELEMME, TUNNEMME (TUNNELUKOT) JA TOIMIMME JA SUUNNITTELEMME TULEVAISUUTTA.
​
SEURAAVAAN TAULUKKOON ON KOOTTU KESKEISIÄ ASIOITA, JOTKA VAIKUTTAVAT IHMISEN KÄYTTÄYTYMISEEN JA SEN TAKANA OLEVIIN AJATUKSIIN JA TUNTEISIIN. SAMA LAUKAISEVA TEKIJÄ SAA AIKAAN ERILAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ. TOISELLA TAULUKON HENKILÖLLÄ ON HÄPEÄN TUNNELUKKO JA HÄN TULKITSEE TOISEN IHMISEN TUIJOTUKSEN HÄPEÄN NÄKÖKULMASTA.
​
KOGNITIIVISESSA TERAPIASSA PALJASTETAAN VIRHEELLINEN USKOMUS JA OPETELLAAN AJATTELEMAAN UUDELLA TAVALLA, JOLLOIN TUNTEETKIN MUUTTUVAT VÄHITELLEN.
​
​
TIETOPAKETTI 2 HÄPEÄN TUNNELUKKO
Häpeän tunnelukon omaavalla on perususkomuksena oma arvottomuus ja siitä nousee erilaisia ajatuksia, jotka ylläpitävät häpeän tunnetta. Se taas vaikuttaa hänen toimintaansa ja käyttäytymiseensä. Hän haluaa salata todellisen minänsä, koska ajattelee, ettei muut hyväksy häntä, jos tietäisivät millainen hän oikeasti on – tai mitä hän on tehnyt – tai mitä hänelle on tehty. Hän ajattelee, ettei hän ole muiden rakkauden arvoinen. Jos hän huomaa ihmisten pitävän tai arvostavan itseään, hän ajattelee, että on huijannut heitä.
NORMAALI HÄPEÄ: IHMISELLÄ ON USKOMUS, ETTÄ HÄN ON RIITTÄVÄN HYVÄ. HÄN HALUAA VÄLTTÄÄ NEGATIIVISEN HÄ-PEÄNTUNTEEN JA SIKSI ARVIOI ETUKÄTEEN, MITEN KANNATTAA TOIMIA ERI TILANTEISSA. JOS IHMINEN HUOMAA JÄLKIKÄTEEN TOIMINEENSA SOPIMATTOMASTI, HÄN PYSTYY KÄSITTELEMÄÄN KÄYTTÄYTYMISENSÄ AIHEUTTAMAN HÄPEÄNTUNTEEN, EIKÄ JÄÄ SITÄ VATVOMAAN KOHTUUTTOMASTI.
​
HÄPEÄN TUNNELUKKO: TAUSTALLA ON USKOMUS, ETTÄ ON ITSE VÄÄRÄNLAINEN, VAJAA TAI VIALLINEN JA SE KANNATTAA SALATA MUILTA.
​
Voi olla, että hän yrittää selviytyä tunnelukkonsa kanssa vetäytymällä tilanteista. Esiintyminen tuntuu vaikealta ja hän välttää sitä. Uusien ihmisten tapaaminen pelottaa. Tilanteissa hän yrittää välttää tiettyjä puheenaiheita ja kuitenkin pelkää, että ikävät salaisuudet paljastuvat. Hän pelkää, että muut jo tietävät hänestä ikäviä asioita.
Joku voi toimia selviytyäkseen häpeänsä kanssa päinvastoin kuin tunnelukko edellyttäisi. Hän haluaa välttää häpeän tunteen pukemalla päälleen röyhkeän naamarin ja käyttäytyy sopimattomasti ja häpeämättömästi.
MITEN TUNNELUKKO ON SYNTYNYT?
​
Kognitiivinen terapia ei keskity syiden etsimiseen, vaan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Joskus menneisyyden käsittely voi auttaa ihmistä tajuamaan, miksi häntä vaivaa jatkuvasti hankala tunne. Hän voi ymmärtää, että sen taustalla on virheellinen uskomus itsestä, muista ihmisistä, elämästä jne.
Taustalla voi olla esimerkiksi häpeän korostuminen kasvatuksessa, poikkeavat perheolosuhteet, koulu-kiusaamiskokemukset, seksuaalinen hyväksikäyttö, epäonnistumiset koulussa, hylkäämiskokemukset jne.
MITEN SEN SAA AVATTUA?
​
Ylhäällä olevassa häpeän tunnelukon havaintokolmiossa on kuvattu nuolin se ilmiö, että kolme elementtiä vaikuttavat toisiinsa.
​
1. KOGNITIIVISESSA TERAPIASSA JA ITSEHOIDOSSA LÄHTÖKOHTA ON AJATTELUN MUUTTAMINEN MUUTTAMALLA NIIDEN TAUSTALLA OLEVIA HAITALLISIA USKOMUKSIA JÄRKEVIKSI JA TOTUUDENMUKAISIKSI.
​
2. LÄHTÖKOHTANA VOI OLLA TUNTEIDEN MUUTTAMINEN. ILMIÖ VOIDAAN AIHEUTTAA KOHDISTAMALLA AIVOJEN TUNTEITA SÄÄTELEVIIN OSIIN FYYSISTÄ TAI KEMIALLISTA ÄRSYTYSTÄ. TUNNETTU ESIMERKKI KEMIALLISESTA VAIKUTTAMISESTA OVAT LÄÄKKEET JA PÄIHTEET. Esimerkiksi rohkaisuryyppy vaikuttaa niin että häpeän tunne haihtuu ja ajatukset muuttuvat ja käyttäytyminen. (Monen asiakkaani alkoholismi on alkanut rohkaisuryypyistä)
3. LÄHTÖKOHTANA VOI OLLA KÄYTTÄYTYMISEN MUUTTAMINEN Joku voi päättää käyttäytyä rohkeasti ja röyhkeästi ja samalla ajatukset muuttuvat (sisäinen tsemppauspuhe) ja häpeän tunne siinä tilanteessa haihtuu..
Ehdotus: Voit kokeilla pientä toiminnallista muutosta tekemällä sen, mitä häpeät julkiseksi - yhdelle ihmiselle (luotettava ystävä, ammattiauttaja, läheinen).
Masentuneiden hoidossa on havaittu liikunnan positiivinen vaikutus. Joku on oppinut toimimaan siten, että huomatessaan alkavia masennuksen oireita, tehostaa liikuntaa ja välttää masennuksen.
​
HÄPEÄN TUNNETTA AIHEUTTAVAN AJATTELUN TAKANA OLEVAN USKOMUKSEN MUUTTAMINEN
Tavoitteena olisi uskomus, että on riittävän hyvä, eikä itsessä ole sen enemmän salattavaa kuin muissa ihmisissä. Uskomuksen muuttuminen voi viedä pitkän aikaa, mutta sinnikkyys palkitaan. Voit alkaa pohtia seuraavia järkeviä lauseita ja etsiä niille perusteita omasta elämästäsi. Ne ovat totta, koska ne ovat totta jokaisen ihmisen - myös sinun - kohdalla
​
-
Olen riittävän hyvä ja pohjimmiltani OK.
-
Voin paljastaa harkintani mukaan sellaisia asioita, joita ennen salasin, eikä minua hylätä eikä minua halveksita. Voin vähitellen tuoda esiin enemmän niitä salaisuuksia tai kertoa useammalle ihmiselle kuin aikaisemmin eikä minua sittenkään hylätä ja halveksita.
-
Ainakin jotkut ihmiset arvostavat minua ja heillä on siihen syynsä.
-
Kohtaan elämässäni ihmisiä, jotka näkevät minut rakastamisen arvoisena.
-
Hyväksyn sen, että kaikki eivät pidä minusta, sekin kuuluu elämään eikä vähennä arvoani.
AIHEESEEN LIITTYVIÄ RUNOJA
​
Juopon tytär
​
Hän oli ollut pihan ainoa lapsi, joka sai hävetä isäänsä,
itseään ja paikattua, kulunutta mekkoaan.
Hän oli juopon lapsi.
Kun oli nähnyt kaukaa isän tulevan horjuen kohti kotia,
pelko oli muuttunut kauhuksi, kauhu ahdistukseksi
ja leikki oli pysähtynyt ja sanat.
Elämän tuska oli vyörynyt taas kerran kotipihalle.
Tuttu näytelmä, kukaan ei taputtanut.
Häpeä luki säälin muiden silmistä ja kasvoi.
​
Monta kurssia piti käydä ja terapiaa ja vertaisryhmää
ennen kuin lapsuuden tunnekuohut lakkasivat hyökymästä.
Sai riisuttua sen juopon lapsen mekon,
pukea päälleen ehjän, puhtaan ja kauniin
ja olla kiitollinen isästään,
joka oli ollut paljon muutakin kuin juoppo.
EK2017
​
Tiina ja häpeä
​
Aina minua sai hävetä,
käskivät menemään säröineni salakaappiin,
tai olemaan toinen ja toisenlainen.
Niinpä nuorena erosimme toisistamme:minä ja minä.
Toinen kelpasi muille.Toinen oikea voi huonosti kaapissa.
Olin jo tottunut elämään toisieni kanssa.
Joskus mietin, kumpi on se oikea.
Ja sitten tulit sinä, jolle aukaisin kaappini ovet
- Ja oikea oli oikea.
EK 2017
Taina ja häpeä
​
Hän kasvoi
vajavaisen perheen
vajavaisena lapsena.
Eikä yhtenäkään päivänä
voinut iloita itsestään.
Kun aika oli lähteä perheestä
häpeästä oli kutoutunut huntu,
jonka peitossa hän pelkäsi
Lukevatko tarinani:
hunnunkin läpi?
Hunnun takana piilotteli
elämän luomaa häpeää
vuosien ajan.
Kunnes löysi armahtajan,
Ja asenteen:
-
Häpeän haavoittamana,
paljain kasvoin
olen toiselle kaunein.
EK 2017
​
​
​
​
Mitä ihmiset ajattelee!
Mitä ihmiset ajattelevat?
En tiedä, mutta voin itse päättää,
mitä luulen.
Minä päätän luulla, että ihmiset
ajattelevat kaikkea hyvää,
minusta ja muista.
Minä rakennan heille hyviä ajatuksia
omissa aivoissani.
Ja muutan maailmaani paremmaksi.
EK 2017
TIETOPAKETTI 3 HYLKÄÄMISEN TUNNELUKKO
​
TUNTUVATKO SEURAAVAT AJATUSKULUT, TUNTEET JA TOIMINTA SINUSTA TUTUILTA? (Pohjautuu Youngin skeematerapia invetaariin)
​
-
Pelkään usein, että rakastamani ihmiset kuolevat, vaikka pelkoon ei ole mitään järkevää syytä.
-
Takerrun joskus ihmisiin, koska pelkään, että he jättävät minut, enkä voi sitä sallia.
-
Pelkään usein, että läheiset ihmiset lähtevät ja hylkäävät minut.
-
Pelkään etten saa keneltäkään tukea kriiseissäni, silloin kun sitä tarvitsisin.
-
Tärkeät ihmissuhteeni eivät kestä yhtä pitkään kuin muilla, vaan loppuvat usein lyhyeen.
-
Minulle käy rakkaussuhteissani usein, että ripustaudun sitoutumiskammoisiin ihmisiin.
-
Ajattelen aina, että lopulta jään yksin.
-
Ahdistun aina, kun joku minulle tärkeä ihminen lähtee luotani, koen myös tilapäisen eron vaikeana.
-
Välillä olen niin huolissani hylätyksi tulemisesta, että itse käyttäydyin niin, että muut hylkäävät minut.
-
En luota siihen, että ihmisten tuki olisi pysyvää.
-
Olen joskus hylännyt toisen ihan vain sen takia, että uskon hänen hylkäävän kuitenkin minut tulevaisuudessa.
-
Minun on vaikea avautua, koska en luota ihmisiin.
-
Minusta tuntuu, että en voi hallita sitä, keitä ihmisiä elämässäni on.
-
Olen aina huolissani siitä, että ihmiset joista pidän, löytävät jonkun toisen, joka on parempi kuin minä, ja he jättävät minut.
-
Olen parisuhteissani kokenut usein arvaamattomuutta ja hylkäämistä siten, että toinen kohtelee minua joskus yllättäen tosi hyvin ja joskus taas yllättäen tosi huonosti.
-
Minulla on jatkuva pelko siitä, että menetän juuri ne ihmiset, jotka ovat minulle tärkeitä ja joita ilman en pärjää.
-
Ajattelen aina, että minun täytyy salata todelliset ajatukseni ja tunteeni, ettei minua hylättäisi.
​
JOS TUNNET TUTTUUTTA USEAMMAN TOTEAMUKSEN KOHDALLA, SINULLA SAATTAA OLLA HYLKÄÄMISEN TUNNELUKKO. SE EI OLE DIAGNOOSI, SE EI OLE PSYYKKINEN OIRE, MUTTA ONGELMA SE ON.
Tunnelukko voi ohjata ihmisen elämää siten, että hän yrittää selvitä lukkonsa kanssa eri tavoin: 1. Hän antautuu toimimaan tunnelukon mukaisesti – hän etsiytyy tilanteisiin ja ihmissuhteisiin, joissa toimii tunnelukkonsa edellyttämällä tavalla eli tulee hylätyksi. ja/tai 2. Hän vetäytyy tilanteista ettei joutuisi toimimaan tunnelukkonsa mukaisesti eli hylkäämisen pelosta eristäytyy ja/tai 3. tai hän hyökkää eli toimii päinvastoin kuin tunnelukko tuntuisi edellyttävän eli hän ottaa itselleen hylkääjän roolin. Toimintatavat voivat esiintyä osittain samaan aikaan tai peräkkäin. – Selviytyminen on opittu lapsena ja voi painottua joko yhden tai kahden selviytymistavan käyttöön – joskus jopa kaikkien kolmen. Jollain voi olla vallalla aina yksi selviytymistapa ja joku toinen vaihtelee niitä.
1. Antautuja etsiytyy jatkuvasti ihmissuhteisiin, joissa hylkääminen toteutuu. Hän valitsee suhteita, joissa tulee hylätyksi. Joissain tapauksissa hylkäämisen ahdistava odottaminen saa ihmisen käyttäytymään niin hankalasti, että odotus toteutuu. Toinen ei jaksakaan hänen kanssaan.
2. Välttäjä vetäytyy ja kaihtaa tilanteita, joissa haitallinen tunnelukko uhkaisi. Hän vetäytyy ihmissuhteista välttääkseen hylätyksi tulemista.
3. Ylikompensoija käyttäytyy ylikorostuneesti päinvastoin, kuin tunnelukko edellyttäisi, kieltääkseen sen olemassaolon. Hän hyökkää hylkäämisen toteutumista vastaan hylkäämällä muita ennen kuin tulee itse hylätyksi. Jos hän pyrkii käyttäytymään niin kaikissa ihmissuhteissa, hän rakentaa itselleen hylkääjän identiteetin. Hän voi myös vastustaa hylkäämistä takertumalla suhteisiin, jolloin hän käyttää valtaa estäessään toisen vapauden valita.
Selviytymistapojen avulla ihminen aiheuttaa ongelmia itselleen ja muille. Hän ei ole vapaa ohjaamaan valintojaan ennen kuin tiedostaa tunnelukon merkityksen omissa valinnoissaan.
​
MIKSI HYLKÄÄMISEN TUNNELUKKO?
Riskitekijöitä:
Varhaiset hylkäämiskokemukset, liikaa eroja liian varhain, epävakainen perheyhteisö, lapsen tarpeisiin ei ole vastattu.
Läheisten kuolema, vanhempien huonosti hoidettu avioero, menetykset, joita lapsi ei ole osannut käsitellä.
​
MITEN EROON TUNNELUKOSTA KOGNITIIVISEN TERAPIAN AVULLA?
​
1. Lukon tiedostaminen. 2. Oman selviytymiskeinon tiedostaminen ja hankalien virheellisten ajatusten, hankalien tunteiden ja toimintatapojen tiedostaminen. 3. Uuden uskomuksen ja uusien ajattelutapojen juurruttaminen vähitellen omaan mieleen.
​
​
​
KIRJOITTAEN TAISTELUA VIRHEELLISIÄ VÄITTEITÄ VASTAAN
​
Alussa luetellut lauseet ovat kaikki virheellisiä. Poimi niistä ne, jotka mielestäsi kuvaavat sinua ja kirjoita ne lause kerrallaan paperin ylälaitaan. Psykologiassa käytetään paljon erilaisia kirjoitustehtäviä ja on havaittu, että käsin kirjoittamisella on parempi teho erilaisissa itsehoitotehtävissä kuin tietokoneella kirjoitettaessa.
​
Ala miettiä päivittäin niille vastaväitteitä, jotka kirjoitat niiden alapuolelle. Voit toistaa samoja vastaväitteitä. Kaiva mielestäsi sisäinen terapeuttisi, joka osaa lohduttaa, kannustaa ja puhua sinulle järkeä. Osaat varmaan lohduttaa, kannustaa ja puhua järkeä itsellesi rakkaalle ihmiselle. Samalla tavalla osaat kohdata itsesi, kun käytät samoja terapiataitoja. Silloin sisäinen aikuisesi rauhoittaa haavoittunutta sisäistä lastasi, jonka hylkäävä sisäinen vanhempi on saanut uskomaan, että hylkääminen on elämäsi teema ja kohtalosi. Skeematerapiassa puhutaan lapsimoodista, aikuismoodista ja vanhempimoodista, jotka värittävät ajattelua, tunteita ja toimintaa.
Kun alat kirjoittaa virheellistä ajattelua, tunnetta tai toimintaa vastustavia ajatuksia, tee se itsemyötätuntoisesti. - Rakasta itseäsi, vaikka olet kokenut hylkäämisiä. Rakasta itseäsi, vaikka olet ajatellut virheellisesti ja vaikeuttanut ihmissuhteitasi. Rakasta itseäsi, vaikka olet tehnyt vääriä valintoja.
Jatka kirjoittamistehtävää viitenä päivänä viikossa ainakin kolmen viikon ajan. Sen jälkeen voit kerran viikossa kaivaa paperit esiin ja siten pitää yllä muuttamisprosessia niin kauan kuin se on tarpeellista.
​
TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU KIRJOITTAMALLA Tämän tehtävän voi tehdä myös tietokoneella.
​
Alussa luetellut lauseet ovat kaikki virheellisiä ja kertovat hylkäämisen tunnelukosta. Poimi taas niistä ne, jotka mielestäsi kuvaavat sinua. Kirjoita ne tehtävän alkuun ja vedä ruksit yli.
Nyt sinun pitäisi kuvata, millaista elämäsi on vuoden kuluttua, kun olet saanut aukaistua hylkäämisen tunnelukkosi. Käy jokainen poimittu väittämä läpi ja kuvaile, mitä ajattelet, mitä tunnet ja minkälaisia valintoja teet elämässäsi vuoden kuluttua, kun tuo väittämä ei ole enää totta sinun elämässäsi.
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
KRISTILLINEN NÄKÖKULMA HYLKÄÄMISEN TUNNELUKON AVAAMISEEN (LISÄYS 30.3.2024)
-
-
Jeffrey Young näkee mahdolliseksi yhdistää skeematerapiaan eri uskontojen näkemyksiä. Young on kirjoittanut esipuheen kirjaan, jossa yhdistetään kristinuskoa ja skeematerapiaa. Sen on kirjoittanut pappi ja psykologian professori John J. Ceceron : ”Praying through Our Lifetraps: A Psycho-Spiritual Path to Freedom”. Yeffreyn yhteistyökumppani tohtori Janet Klosko kiittelee John Ceceron kirjaa ja toteaa: ”Kirjan keskeisin näkökulma – että Jumala parantaa haitalliset skeemamme – viitoittaa tietä psykologisten ongelmien hengellisille ratkaisuille. Niille, joilla on pääsy siihen maailmaan, Jumala voi tarjota rajattomat mahdollisuudet korjaavaan vanhemmuuteen.”
Hylkäämisen skeeman omaavalla perususkomuksena on, että kaikissa ihmissuhteissa on suurena uhkana niiden todennäköinen päättyminen. Hylkäämisen skeeman taustalla voivat olla varhaiset lapsuudenkokemukset, mutta myös myöhemmin tapahtuneet traumaattiset kokemukset. Joku on voinut tulla koulukiusatuksi ja joku teini-iässä tai nuorena aikuisena kokenut rakkaussuhteessa raskaan hylkäämisen. Parisuhteen päättyminen ja huonosti hoidetut avioerot voivat aiheuttaa hylkäämisen skeeman. Myös irtisanominen ja työttömyys muodostavat riskin hylkäämisen teeman syntymiselle.
TUNTUUKO TUTULTA?
Hylkäämisen skeeman omaava pelkää tulevansa hylätyksi, jos muut saisivat tietää, millainen hän todellisuudessa on. Hänen pelkonsa menettää itselleen tärkeitä ihmisiä värittää hänen ihmissuhteitaan ja tulkintojaan muiden käyttäytymisestä. Tuo peruspelko voi saada hänet käyttäytymään epäjohdonmukaisesti. Hän voi itseään suojellakseen hylätä kaikkein rakkaimpia läheisiään tai käyttäytyä niin, että toinen ei jaksa ja hylkää hänet. Skeema voi aiheuttaa sen, että ihminen karttaa sitoutumista parisuhteeseen sen päättymisen pelosta tai ihminen voi etsiä parikseen sitoutumiskammoisia. Joskus se voi ilmetä takertumisena toiseen ihmiseen. Jo lyhytkin ero läheisestä on uhka ja saa aikaan pelon toisen menettämisestä.
UUSI NÄKÖKULMA
Hylkäämistä ei kannata pelätä, harvoin niitä hylkäämisiä tulee, joskus kuitenkin, mutta niistä kyllä selviää. Kannattaa luottaa ihmisiin ja ihmissuhteiden jatkuvuuteen. Itse ei kannata hylätä elämän tarjoamia hyviä ihmissuhteita, huonoja kylläkin. – Jumala on vakuuttanut Raamatussa, ettei hän hylkää ja hän pelastaa jokaisen, joka huutaa häneltä apua, tuntui itsestä miltä tahansa.
VOIMALAUSEITA
”EN ANSAITSE HYLKÄÄMISTÄ VAAN HYVÄKSYNTÄÄ”, ”OLEN YLLÄTTÄVÄN HYVÄKSYTTÄVÄ”, ”VOIN LUOTTAA IHMISEEN NOIN YLEENSÄ” JNE
Toistettu ajatus raivaa aivoissa oikeita väyliä ja uusi ajattelutapa alkaa saada sijaa.
Asuuko sinussa sisäinen orpo? Orpous on mielentila, jossa ihminen tuntee menettäneensä yhteyden, joka hänellä joskus oli, tai hän kaipaa jatkuvasti sellaista yhteyttä, mitä ei koskaan edes ollut. Sisäinen orpous on mielen rakenne, jonka hylkäämiskokemukset ovat saaneet aikaan.
Runon henkilö on sosiaaliorpo. Hän on menettänyt vanhempansa. Luultavasti hänessä asuu myös sisäinen orpo. Riski sisäiseen orpouteen on suuri, jos perhe on välinpitämätön ja / tai ennustamaton ja jossa on voinut olla myös fyysistä, psyykkistä, henkistä, hengellistä tai seksuaalista kaltoinkohtelua tai jompikumpi vanhemmista on eron yhteydessä käyttäytynyt siten, että lapsi on kokenut tulleensa hylätyksi. Hylkäämisen skeeman taustalla voi olla varhaiset lapsuudenkokemukset, mutta myös myöhemmin tapahtuneet traumaattiset kokemukset.
Jokainen joutuu elämänsä aikana kokemaan hylkäämistä. Se on normaalia kuten myös niistä hylkäämisistä selviytyminen. Normaalia on, että Ihminen tiedostaa sen mahdollisuuden, että voi tulla hylätyksi, mutta se ei väritä hänen ihmissuhteitaan. Mahdollisen hylkäämisen tapahduttua on normaalia aikansa surra ja kaivata ja sitten jatkaa eteenpäin. Hylkäämisen skeema aiheuttaa kolmenlaista käyttäytymistä, jota ihmisellä voi olla yrittäessään välttää sen aiheuttamia hankalia tunteita.
Hylkäämisen skeema voi ohjata ihmisen käyttäytymistä siten, että hän yrittää selvitä sen kanssa eri tavoin:
-
​
-
​
-
​
Toimintatavat voivat esiintyä osittain samaan aikaan tai peräkkäin. Selviytyminen on opittu lapsena ja voi painottua myös yhden tai kahden selviytymistavan käyttöön.
Hylkäämisen skeeman omaava saattaa toimia eri tavoin riippuen siitä, millaisen selviytymistavan hän valitsee. Jollain voi olla vallalla aina yksi selviytymistapa ja joku toinen vaihtelee niitä.
1. Antautuja etsiytyy jatkuvasti ihmissuhteisiin, joissa hylkääminen toteutuu. Hän valitsee suhteita, joissa tulee hylätyksi. Joissain tapauksissa hylkäämisen ahdistava odottaminen saa ihmisen käyttäytymään niin hankalasti, että odotus toteutuu. Toinen ei jaksakaan hänen kanssaan.
2. Välttäjä vetäytyy ja kaihtaa tilanteita, joissa hylkääminen uhkaisi. Hän vetäytyy ihmissuhteista välttääkseen hylätyksi tulemista.
3. Ylikompensoija käyttäytyy ylikorostuneesti päinvastoin, kuin skeema edellyttäisi, kieltääkseen sen olemassaolon. Hän hyökkää hylkäämisen toteutumista vastaan hylkäämällä muita ennen kuin tulee itse hylätyksi. Jos hän pyrkii käyttäytymään niin kaikissa ihmissuhteissa, hän rakentaa itselleen hylkääjän identiteetin. Hän voi myös vastustaa hylkäämistä takertumalla suhteisiin, jolloin hän käyttää valtaa estäessään toisen vapauden valita.
​
SISÄISESTI VILUINEN
Aika ei paranna syvästi hylätyn haavoja
ei aika eivätkä kyyneleet.
Auki ovat haavat, ja huutavat parantajaa.
Ympärillä kuuro, kylmä maa
ja sisällä ainainen vilu.
Kukaan ei kuule.
- Vaan kuulee kuitenkin.
Ihme armahtaa käsin lämpimin,
on ehjempi särjetty sielu.
Elämän korjaavat kokemukset voivat parantaa haavoja: myötätuntoinen lähimmäinen, hyvä parisuhde, taitava terapeutti. Psykologiset työkalut ovat auttaneet monia.
Orpo kaipaa hoivaajaa: Ota syliisi mielikuvissa sisäinen orposi, helli ja hoivaa, puhu lohduttavia sanoja. Orpo kaipaa turvapaikkaa: Rakenna mielikuvissasi sisäinen turvapaikka. Muistele, missä paikassa sinun on ollut hyvä ja turvallinen olo. Se voi olla vaikka muisto aamulämpimästä äidin vuoteesta. Voit myös kuvitella sellaisen paikan. Kuvittele henkilö joka lohduttaa. Puhu itsellesi tuon henkilön lohdutuspuhetta.
Seuraavana on lueteltu kuvauksia, jotka viittaavat hylkäämisen skeemaan. Jos koet, että joku kuvaa sinua, ota se käsittelyyn, koska se perustuu hylkäämisen skeeman aiheuttamaan virheelliseen uskomukseen ja pitää yllä hankalia tunteita. Nyt voit käyttää sisäisen aikuisesi eli aikuismoodin terapeuttisia ominaisuuksia. Voit kirjoittaa itsellesi rauhoittelukommentin, millä perustelet, että ajatus ja tunne perustuvat menneisyyden haavoihin. Sen jälkeen kirjoitat tavoitelauseen, joka on realistinen ja totta (vaikka nyt ei tuntuisikaan siltä) ja haitallista skeemaa purkava.
Esimerkki: Jos lause 1 pitää paikkansa, voit kirjoittaa rauhoittelukommentin: Ei mitään hätää, onneksi kaikki päivämme on Jumalan tiedossa ja hänen rakastavissa käsissään. Onneksi suvussa ihmiset ovat eläneet pitkään. Vaikka x sairastuisi, lääketiede tulee avuksi. Pelko on vain lapsuuden jäänne, kun mummi kuoli yllättäen ja minä luulin, että se oli mun vikani, kun olin ollut tuhma. Kukaan ei lohduttanut minua. Nyt tiedän, että mummin oli aika kuolla, eikä se ollut minun vikani. Tiedän että x:n yllättävä kuolema on äärettömän epätodennäköistä – niin epätodennäköistä, ettei sitä kannata edes ajatella. Keskityn ajattelemaan kiitollisuudella tätä päivää, kun hän on kanssani ja huomista. jne
tavoitelause olisi: En yleensä pelkää rakkaitteni kuolemaa.
Pelkään usein, että rakastamani ihmiset kuolevat, vaikka pelkoon ei ole mitään järkevää syytä.
Takerrun joskus ihmisiin, koska pelkään kohtuuttomasti, että he jättävät minut.
Pelkään usein, että läheiset ihmiset lähtevät elämästäni ja hylkäävät minut.
Pelkään etten saa keneltäkään tukea kriiseissäni, silloin kun sitä tarvitsisin.
Ajattelen aina, että lopulta jään yksin.
Ahdistun aina kun joku minulle tärkeä ihminen lähtee luotani. Koen myös tilapäisen eron vaikeana.
Välillä olen niin huolissani hylätyksi tulemisesta, että itse käyttäydyin niin, että muut hylkäävät minut.
En luota siihen, että ihmisten tuki olisi pysyvää.
Minun on vaikea avautua, koska en luota ihmisiin.
Minusta tuntuu, että en voi valita, keitä ihmisiä elämässäni on.
Olen aina huolissani siitä, että ihmiset joista pidän, löytävät jonkun toisen, joka on parempi kuin minä, ja he jättävät minut.
Minulla on jatkuva pelko siitä, että menetän juuri ne ihmiset, jotka ovat minulle tärkeitä ja joita ilman en pärjää.
Ajattelen aina, että minun täytyy salata todelliset ajatukseni ja tunteeni, ettei minua hylättäisi.
Tavoitteeni on, että elämässäni olisi totta seuraavat lauseet:
​
​
RAAMATTU JA PARANTUMINEN
​
Psalmeissa puhutaan paljon sekä positiivisista että negatiivisista tunteista. Psalmeja on siksi käytetty itsehoitona vuosituhansien varrella. Näin toteaa jopa kognitiivisen terapian konkari Ellis, joka oli itse ateisti. Omaan irrallisuuteen ja sisäiseen orpouden tunteeseen voi etsiä apua yhdessä psalminlaulajan kanssa. Psalmeissa mainitaan sana turva yli 70 kertaa. Irralliseksi itsensä tunteva voi itsehoitona lukea läpi psalmit ja alleviivata sellaiset jakeet, joissa turva mainitaan. Lisäksi monissa psalmeissa teemana on turva, vaikka sanaa ei mainita. Psalmi 23 on tällainen turvapsalmi. Se on psalmeista tunnetuin ja monelle mielipsalmi. Irrallisuudesta kärsivälle sen asian tiedostaminen, että on Jeesuksen hoivaamassa laumassa, luo tunnetta syvemmästä liittymisestä.
KAKSI HYLÄTTYÄ JA SIUNATTUA
Kirjallisuus käsittelee paljon hylkäämisiä, koska kirjoittaminen on ollut kautta aikojen tapa hoitaa omia haavoja. Hylätty haluaa kirjoittaa hylkäämisestä. Vanhassa testamentissa Jeremia käsittelee hylkäämistä Valitusvirsissä luvussa 3. Luvun nimi on Yksinäinen kärsijä. Toinen Jumalan hylkäämäksi itsensä kokema kristikunnan yksinäinen on munkki Ristin Johannes.
Jeremia valittaa:
”1 Minä onneton mies! Paljon olen kärsinyt, Herra on lyönyt minua vihansa sauvalla. 2 Hän kuljetti minua, hän vei minut pimeään, pilkkopimeään. 6 Keskelle pimeyttä hän pani minut asumaan, kuin kauan sitten kuolleitten joukkoon. 7 Hän sulki minun tieni, en pääse pakoon, hän pani minulle painavat kahleet. 8 Vaikka kuinka huudan ja valitan, hän ei kuule rukoustani. 19 Kurjuuteni ja kodittomuuteni täyttää mieleni, kaikki maistuu myrkyltä ja koiruoholta. ”
Profeetta tietää Jumalan rangaisseen hänen kansaansa Jerusalemin hävityksellä ja hän itse kokee olevansa Jumalan hylkäämä. Mutta jakeessa 21 hänen ajatuksensa muuttuu. Hän puhuu itselleen lohdutuksen sanoja, jotka nousevat kirjoitusten totuuksista. Hän luottaakin Jumalan apuun. Jakeessa 57 hän toteaa: ”Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: Älä pelkää.”
​
1500-luvulla elänyt munkki Ristin Johannes oli samantapaisissa ajatuksissa kuin Valitusvirsien profeetta kirjoittaessaan runon Pimeä yö, jonka alku voidaan kääntää seuraavasti:
Pimeänä yönä pakenin
rakkauden kuumeen ahdistamana
(Oi, mikä onneton, onnellinen ahdinko)
Lähdin salaa pois talostani,
jossa kaikki oli hiljaista.
Monitulkintainen runo kuvaa hylätyksi joutumisen kokemusta ja syvällistä tarvetta liittyä. Runon pohjalta muodostettu termi sielun pimeä yö tarkoittaa roomalaiskatolisessa sielunhoidossa hengellistä kriisiä matkalla Jumalan yhteyteen. Kriisissä Johannes ei voi turvata mihinkään ja hänestä tuntuu siltä, että on keskellä synkkää pimeyttä. Valitusvirsien profeetta sai itselleen avun kesken valituksen ja Ristin Johanneskin tunsi myöhemmin kokemuksen kääntyneen siunaukseksi.
TOSIA USKOMUKSIA KIRJAN TÄYDELTÄ
​
Psykologia kannustaa hylättyä purkamaan virheellisiä uskomuksia ja luottamaan muihin ihmisiin, Raamattu tarjoaa luottamusta Jumalaan ja Jumalan läheisyyttä. Psalmeissa rukoillaan, että Jumala ei hylkäisi ja pelätään, että hän hylkää ja luotetaan siihen, ettei hän sittenkään hylkää.
Mal.2:16: ”Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala”
Kun hylätty parantuu haavoistaan, hänen ajatusmaailmansa muuttuu ja hankalat tunteet painuvat taka-alalle. Tosin ne saattavat sieltä joskus pulpahdella esiin. Mutta hylkäämisen skeemasta eroon päässyt osaa myös ennakoida tunnemuutoksia ja tarttua hankaliin ajatuksiin ja tunteisiin heti varhaisvaiheessa.
Psalminkirjoittaja 61:4 toteaa: ”Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan.” Kun maailmanmeno ahdistaa voi vetäytyä mielikuvissa torniin, jossa on hylätyllekin turvapaikka.
Sakaria, 10.2. ”Mutta kotijumalat puhuvat valheita, ennustajat näkevät valhenäkyjä, kertovat joutavia uniaan, lohduttavat tyhjillä lupauksilla. Sen tähden kansa harhailee kuin lammaslauma uupuneena ja kurjana. Paimenta ei ole.” Kun ihmisen elämässä tai maailmantilanteessa turvallisuus horjuu, haetaan helposti apua ennustajilta. Toivon, että ihmiset eivät erehtyisi hakemaan heiltä apua, vaan etsisivät sitä sieltä, missä osataan johdattaa elävän Jumalan avun luo.
Ps. 37:28 Herra rakastaa oikeutta. Hän ei hylkää omiaan vaan varjelee heitä iäti.
Hepr. 13:6 Jumala on itse sanonut: ”Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää”
5. Moos. 33:27 ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.”
Psalmeissa rukoillaan, että Jumala ei hylkäisi ja pelätään, että hän hylkää ja luotetaan siihen, ettei hän hylkää. Syvin ja haavoittavin hylkääminen on se jos jompikumpi vanhemmista on hylännyt. Sen kokenut voi luottaa että Jumala ei hylkää ja uskoa Psalmin kirjoittajan kanssa (Ps. ”27:10) Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.
Voimalause:
VAIKKA MINUT ON SILLOIN HYLÄTTY, IHMISET EIVÄT YLEENSÄ HYLKÄÄ, EIVÄTKÄ KATOA ELÄMÄSTÄ
​
TIETOPAKETTI 4 PYSTYTKÖ SANOMAAN EI MUILLE TAI ITSELLESI ILMAN SYYLLISYYTTÄ?
​
Oliko lapsuusympäristösi velvollisuuksia korostava? Suhtauduttiinko kevyeeseen ajanviettoon ja television äärellä istumiseen kielteisesti? Vaadittiinko kasvuympäristössäsi ahkeruutta ja suorittamista? Korostettiinko velvollisuutta auttaa muita, vaikka itse ei olisi jaksanut tai halunnut?
​
Jos vastasit otsikon kysymykseen "En pysty" ja edellä oleviin kysymyksiin kyllä, mieti onko sinulla uhrautumisen tai ylivaativuuden tun-nelukot?
​
Uhrautuminen, ylivastuullisuus: Taustalla on lapsuusympäristössä rakentunut uskomus siitä, että muiden ihmisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin omat ja niihin pitäisi aina vastata. Jos et vastaa niihin tunnet syyllisyyttä. Monet hoiva-alan ihmiset palavat loppuun, koska heillä on uskomus, että jokaiseen hoivapyyntöön pitäisi suostua. Sosiaalialalla olevat. joutuvat jatkuvasti torjumaan avunpyyntöjä ja EI:n sanominen voi aiheuttaa stressiä. Ihmissuhteissa jokaisella pitäisi olla EI vapaassa käytössä.
​
KUVAAVATKO SEURAAVAT LAUSEET SINUA? (Youngin skeemakyselyyn pohjautuvia väittämiä)
​
Muiden tarpeet ovat tärkeämpiä kuin omani, ellen vastaa niihin, tunnen syyllisyyttä.
Tunnen syyllisyyttä jos aiheutan ihmisille pettymyksiä.
Olen ihmissuhteissani yleensä se antava osapuoli.
Olen useimmiten se, joka päätyy huolehtimaan muista.
Minusta tuntuu, että minulla on velvollisuus tehdä vapaaehtoistyötä, vaikka en aina jaksaisikaan.
Siedän paljon toiselta, jos rakastan häntä.
Olen kai hyvä ihminen, koska ajattelen muita enemmän kuin itseäni
Työssä tarjoudun tai suostun tehtäviin, joihin ei löydy helposti tekijää.
Vaikka olisin kuinka kiireinen,yritän pyydettäessä antamaan aikaani muille.
Tulen toimeen vähällä, tarvitsen vain vähän.
Olen onnellinen silloin, kun läheiseni ovat onnellisia.
Itselleni jää vain vähän aikaa, kun pitää vastata muiden tarpeisiin.
Olen aina ollut se, joka kuuntelee muiden huolia.
Nautin lahjojen antamisesta, mutta en niiden vastaanottamisesta.
Muiden mielestä teen liian paljon muiden hyväksi enkä tarpeeksi itseni hyväksi.
Minusta tuntuu usein, että en tee tarpeeksi muiden hyväksi, en koskaan riitä.
Minun on hyvin vaikeaa pyytää muilta apua.
​
JOS MONI LAUSEISTA KUVAA SINUA, ALA MUUTTAA AJATTELUASI - OPETTELE SANOMAAN EI MUILLE
​
Vapaus sanoa ei
Kannattaako:
tehdä enemmän kuin jaksaa,
antaa enemmän kuin pystyy,
suostua kun muut eivät suostu,
sietää sietämätöntä?
Toki tiesi, että ei.
Mutta tunsi, että sittenkin kyllä.
Hei kaikki uhrautujat,
itsensä sortajat,
noustaan sorron yöstä!
Valloitetaan maa,
joka meille kuuluu.
Eläköön vallankumous,
eläköön vapaa huominen.
Ja merkki, jossa voitamme.
​
Merkki voi olla jokin symboli tai voimalause. Jos olet uhrautuja, voit suunnitella itsellesi elämän vapautta symboloivan lipun ja heilutella sitä mielessäsi.
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
TUNNELUKKO ylivaativuus: Taustalla on uskomus siitä, että pitäisi olla parempi eri alueilla ja ponnistella tavoitteita kohti eikä tuhlata aikaansa turhaan tekemiseen tai joutilaisuuteen.
​
KUVAAVATKO SEURAAVAT LAUSEET SINUA? (Youngin skeemakyselyyn pohjautuvia väittämiä)
​
Minun pitäisi olla aina paras, olen kilpailuhenkinen.
Olen täydellisyyteen pyrkivä - perfektionisti.
Minulla on niin paljon tärkeää tekemistä, etten ehdi rentoutua riittävästi.
En ole tyytyväinen suorituksiini; aina olisi varaa parantaa.
"Velvollisuus ennen kaikkea" on tuttu ajatus.
Olen liiankin velvollisuudentuntoinen.
Pelkään jatkuvasti, että en ehdi tehdä kaikkea sitä mitä pitäisi.
Minulla ei ole riittävästi aikaa läheisilleni.
Jatkuva suorittaminen ja kiire vaikuttaa terveyteeni.
​
JOS MONI LAUSEISTA KUVAA SINUA, ALA MUUTTAA AJATTELUASI - OPETTELE SANOMAAN EI ITSELLESI
​
Minun ei tarvitse olla aina hyvä.
Täydellisyyteen pyrkiminen tekee elämästä kurjaa.
Niin paljon minulla ei saa olla tekemistä, etten ehdi rentoutua riittävästi.
Kannattaa olla tyytyväinen omiin suorituksiin. Riittävän hyvä riittää.
"Velvollisuus ennen kaikkea" ei aina ole hyväksi.
Liiallinen velvollisuudentunne vie ilon elämästä.
Kaikkea ei koskaan ehdi, mutta tärkeimmät kuitenkin.
Tärkeämpää kuin suoritukset ovat läheiseni.
Terveytensä kustannuksella ei kannata suorittaa.
​
​
​
alkuun
TIETOPAKETTI 5 TUNTEET (JOHDANTO, KATKERUUS)
​
​JOHDANTO
​​
-
Tunteita voidaan arvioida niiden voimakkuuden ja kielteisyys-myönteisyys ulottuvuuden pohjalta
-
Tunteiden yhteys aivoihin on selvä, mutta koettu tunne on yleensä yhteydessä useampaan aivojen alueeseen. Aivojen sähköisellä ärsytyksellä voidaan synnyttää tunne, joka ei liity mitenkään ihmisen ympäröivään todellisuuteen - samoin kuin kemiallisilla aineilla kuten esimerkiksi päihteillä. Vamma aivoissa voi vaikuttaa tunne-elämään, samoin kuin aivoperäiset sairaudet kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti.
-
Liikunnalla voidaan vaikuttaa hyvänolon hormonin endorfiinin tuotantoon ja sen myötä muuttaa mielialaa myönteisemmäksi.
-
Tunteita voidaan tarkastella eri tasojen näkökulmasta. Psyykkinen taso sisältää sisäiset kokemukset, biologinen taso tunteisiin liittyvät aivojen ja hermoston toiminnot, sosiaalinen taso sisältää vuorovaikutuksen yhteyden tunteiden syntyyn ja toimintaan.
-
Joidenkin ihmisten tunteet näkyvät ulospäin, joidenkin kohdalla tunteet ovat "piilossa".
-
Jotkut ihmiset ovat herkempiä vaistoamaan toisten tunteita kuin toiset.
-
Pelko on suojeleva tunne, mutta sen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen ylivoimakkaasti on psyykkinen häiriö, puhutaan fobioista (hämähäkit, aukealla paikalla käveleminen, suljetussa paikassa tai korkealla oleminen jne)
-
Väkivaltaa kokeneet lapset tunnistavat muita herkemmin vihan tunteita toisten ihmisten ilmeistä.
-
Voimakkaana koettu tunne jättää mieleen tunnemuiston. Muisto voi tuntua myös fyysisesti.
-
Tunne voi herättää vuorovaikutustilanteissa vastatunteita.
-
Tunteet "tarttuvat" paitsi toisesta ihmisestä myös ruudulta tai kuvista.
-
Puolustusmekanismien avulla voidaan tiedostamattomasti säädellä, ettei negatiivinen tunne muutu ylivoimaiseksi kestää.
-
Terapiaan hakeutumisen syynä on yleensä voimakkaat, hankalat tunteet.
-
Tunteiden biologinen vaikutus kestää laukaisevan tekijän jälkeen noin 90 sekuntia ja sen jälkeen niitä ylläpidetään tai torjutaan ajatuksin.
​
Tunteiden kanssa voi olla monenlaisia ongelmia:
-
Jotkut kokevat, että tunteet puuttuvat.
-
Jotkut ovat yliherkkiä kokemaan tunteita.
-
Joidenkin tunnetilat vaihtuvat jatkuvasti ilman tiedostettua syytä.
-
Joskus hankala tunne jää piinallisesti päälle pitemmäksi aikaa.
-
Jotkut eivät osaa nimetä tunteitaan, eli tunnistaa niitä. He erottavat pahanolon ja hyvänolon, mutta ei niihin liittyviä tunteita.
-
Jotkut kärsivät hankalista tunteista, tietämättä miksi.
-
Joskus ihminen tietää tarkkaan, miksi joku tunne on syntynyt, esimerkiksi sen, että hän pelkää jotain. Mutta pelkkä tieto ei auta vapautumaan siitä.
-
Joskus hankalat tunteet käyvät niin ylivoimaisiksi, että niiden kanssa ei jaksaisi elää.
​
OSAATKO NIMETÄ TUNTEITASI?
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
Seuraavassa taulukossa on jaoteltu tunteet sen mukaan tuntuvatko ne hyvältä vai pahalta ja perustuvatko ne tosipohjaisiin vai virheellisiin uskomuksiin itsestä ja elämästä:
​
​
​
​
​
​
​
​
1. KATKERUUS
Katkeruus on hankala tunne ja sen käsitteleminen klassisilla kognitiivisen terapian menetelmillä ei ole helppoa, koska tunne perustuu useimmiten tosiasioihin. Jokainen ihminen kohtaa elämässään epäoikeudenmukaisuutta, mutta kaikista ei tule katkeria. Katkeruuden takana on uskomus, että elämän kuuluu olla oikeudenmukaista. 90-luvun laman aikana televisiossa haastateltiin entistä yrittäjää joka oli takaajana menettänyt yrityksensä ja kotinsa ja ammattinsa. Haastattelija halusi tietää, miten nainen kuitenkin saattoi olla vapaa katkeruudesta. Hänellä olisi ollut syytä siihen - jos kenellä. Nainen vastasi, että kun hänelle kirkastui sellainen asia, että kukaan ei ole luvannut meille oikeudenmukaista elämää, katkeruus päättyi. 90-luvun lama loi paljon katkeruutta. Jouduin itse työttömäksi ja myöhemmin sain työtä työttömien kouluttajana. Kohtasin kahden vuoden aikana satoja irtisanottuja ja heidän tarinoitaan. Osa heistä oli katkeria, mutta osa oli välttänyt katkeruuden sijoittamalla epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen oman elämänfilosofian tai uskonnon tai uskomusten kehykseen. Monet ajattelivat, että jossain vaiheessa elämässä asia korvautuu. Elämä kostaa vääryydentekijälle tai että kyseessä olikin vain salattu siunaus. Kun lamasta oli noustu, moni jaksoi jatkuvasti kerrata katkerana tarinaa menetyksistään, jotkut taas keskittyivät siihen, mitä hyvää vastoinkäyminen oli tuonut kuitenkin mukanaan.
90-luvun laman aikana psykologia alkoi keskittyä selviytymiskeinoihin. Englantilainen sana "coping" käännettiin silloin valitettavasti sanalla "elämänhallinta", mikä lisäsi katkeruutta niissä, jotka olivat juuri kokeneet, että elämä ei ole lainkaan hallittavissa. Nykyään puhutaan selviytymiskeinoista ja resilienssistä . Kirjoitin 90-luvulla omista ja tuttavien kokemuksista eräänlaisen selviytymisoppaan, jossa oli mukana kognitiivisen terapian näkökulma. Sana elämänhallinta oli kirjan nimessä: "Työ meni, mitä jäi - vaihtoehtoja elämänhallintaan". Kirjaa voi edelleen lainata joistakin kirjastoista. Otteita löytyy kotisivultani >>
Katkeruudentunnetta joudutaan käsittelemään eri tavoin kuin muita negatiivisia ja virheellisiin uskomuksiin perustuvia tunteita. Mutta siitä vapautumiseen kannattaa pyrkiä.
​
Katkeruus
​
Sinä kamala, kavala kumppani
yrität tunkea elämääni
ja perustelet oikeutesi.
Totta puhut.
Vääryys huutaa aina oikaisua,
mutta aina ei sitä tule.
Tarjoat maljaasi katkeruus,
mutta tiedän että sen myrkky tappaa.
Se tuhoaisi minut ryyppy ryypyltä.
- ja minua vastaan rikkonut
eläisi huoletta elämäänsä.
​
Katkeruus on pitkän ajan kuluessa aikaisemmin koetuista menneistä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista rakentunut tunne. Takana on yleensä pitkittynyttä vihaa, jota ei ole käsitelty: toiset ihmiset tai elämä on kohdellut väärin. Tunteen takana on yleensä todelliset kokemukset, mutta siellä voi olla myös virheellisiä tulkintoja, vääristyneitä muistoja, väärinymmärryksiä jne. Katkeruuteen liittyy yleensä joukko muita tunteita kuten kateus, pahansuopaisuus, viha, itsesääli, kostonhalu, vahingonilo, yksinäisyys, osattomuus.
​
Ihminen voi ylläpitää ja kasvattaa katkeruuttaan kertaamalla omaa uhrihistoriaansa muistelemalla jatkuvasti miten häntä kohdeltiin väärin kotona, koulussa, opiskellessa, työelämässä, parisuhteessa, ystäväpiirissä, naapurustossa, perinnönjaossa, somessa ine
​​
KATKERUUDESTA VAPAUTUMINEN
Pystytkö ymmärtämään sinua haavoittaneita, vaikka et hyväksyisi heidän tekojaan?
Pystytkö antamaan anteeksi?
Pystytkö suhtautumaan välinpitämättömästi sinua haavoittaneisiin, vaikka et ymmärtäisi heitä, etkä hyväksyisi heidän tekojaan?
​
-
Ihmisellä on oikeus olla katkera – mutta se ei ole viisasta.
-
Katkeruus on kuin myrkky, joka pikkuhiljaa tuhoaa kokijaansa. - Katkeruuden vastalääke on kiitollisuus, joka pikkuhiljaa poistaa katkeruuden tuhovoiman. Kiitollisuutta voi lisätä miettimällä joka aamu, mitä hyvää tapahtui eilen, mitä hyvää elämässä on tällä hetkellä, muistelemalla sinua tukeneiden, lohduttaneiden, kannustaneiden ja ymmärtäneiden ihmisten suhtautumista sinuun - kiitä heistä.
​
Erik Erikson on kehittänyt persoonallisuusteorian ihmisen eri kehitysvaiheisiin liittyvistä haasteista. Sen mukaan ihmisen viimeisessä eli kahdeksannessa kehitysvaiheessa, joka alkaa noin 60-vuotiaana, tulisi pyrkiä elämän eheyden tuntemukseen. Se sisältää oman elämän mieltämisen eheäksi, mielekkääksi kokonaisuudeksi, vaikka elämäntapahtumat olisivat antaneet aihetta katkeruuteen. Ellei ihminen elämänsä loppupuolella hyväksy omaa elämäänsä juuri itselle tarkoitetuksi ja sopivaksi elämäksi, katkeruus sävyttää hänen loppuelämäänsä.
​​
​
​
Katkeruutta vastaan voi taistella harjoittamalla ns. onnellisuustaitoja. Psykologiassa etsitään hyvää, merkityksellistä ja mielekästä elämää ja elämään sitoutumisen tunnetta eli hyvää elämänlaatua - ei onnellisuutta. Elämänlaatua parantavat seuraavat seikat:
​
-
Sen tiedostaminen, että vastuu omasta onnellisuudesta kuuluu itselle, - älä odota muiden tekevän sinua onnelliseksi.
-
Erilaiset kiitollisuusharjoitukset
-
Myönteisten tulevaisuudenkuvien aktivointi: Mauno Koivisto: "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin"
-
Väärästä vertailusta vapautuminen. - Oman elämäsi pinnan alla olevat taakat tunnet, toisen taakkoja et .
-
Hyvien tekojen harjoittaminen.
-
Ihmissuhteiden hoitaminen – mitä voisit antaa läheisille?
-
Selviytymiskeinojen tiedostaminen, opettelu ja käyttäminen katso RESILIENSSI
-
Anteeksiantamisen tahto ja taito
-
Hyvien hetkien huomaaminen, tiedostaminen ja niiden vaaliminen ja vatvominen
-
Tavoitteiden tiedostaminen ja niihin sitoutuminen
-
Fyysisestä kunnosta huolehtiminen (ravinto ja liikunta)
-
Onnellisten muistojen kertaaminen ja vaaliminen
​
KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN TARJOAMIA TYÖKALUJA
VATVOMISEN RAJOITTAMINEN
Lopeta katkeruutta herättävien asioiden vatvominen. Kun asia tulee mieleen MUISTUTA ITSEÄSI SANOMALLA STOP tai KIELLETTY AJATTELUSUUNTA, keskitä huomio muualle: lue / katso TV:tä / kuuntele musiikkia / harrasta liikuntaa /tapaa ystäviä / jne.
Voit varata vatvomisaikaa esim. 15 minuuttia päivässä TAI silloin tällöin, mutta ei yli 15 minuuttia päivää kohden. Jokainen vatvomistuokio pitäisi päättää edellä kuvattuihin kiitollisuusharjoituksiin.
​
OPTIMISMIN KASVATTAMINEN (Dolan Y., 2009)
Valitse jokin ajankohta tulevaisuudessa MUUTAMAN VUODEN PÄÄSTÄ. Kirjoita kirjeen yläkulmaan päiväys, jonka valitsit. Kuvittele, että kirjoitat ystävällesi sinä päivänä. Käytä ystävän nimeä kirjeen tervehdyksessä. Kun kirjoitat, kuvittele eläväsi merkityksellistä, tervettä, ja hyvää elämää kirjeen kirjoituspäivänä. Kerro miten hankalat tunteet ja paha olo on väistynyt elämästäsi ja mitä itse teit, että sait sen väistymään.
Kuvaile yksityiskohtaisesti, miten vietät aikaa kuvitellussa tulevaisuudessa. Millainen on tyypillinen päiväsi? Missä asut? Kuvaile ihmissuhteitasi ja tulevaisuudensuunnitelmiasi.
Kirjettä ei ole tarkoitus lähettää. Se on vain sinua varten. Kirjeen päivääminen ja sen osoittaminen todelliselle henkilölle vahvistaa kirjeen positiivista vaikutusta sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla. Kirjoittaessasi kirjettäsi älä ajattele, että sinun pitäisi rajoittaa kerrontaa sellaiseen, mikä näyttäisi tämän hetkisen tilanteesi mukaan olevan mahdollista tulevaisuudessa - Unelmoi vapaasti.
Palaa todellisuuteen hiukkasen optimistisempana. - Ja toivottavasti vähemmän katkerana!
TIETOPAKETTI 6 PELKO
​
Facebookin kautta tehdyssä kyselyssä vastanneista yli puolet sanoi pelkäävänsä läheistensä kuolemaa, kärsimystä ja sairastumista. Vajaa puolet sanoi pelkäävänsä väkivaltaa, omaa sairastumista, avoimia tai korkeita paikkoja, tai onnettomuuteen joutumista. Vajaa kolmasosa esimerkiksi sotaa, ympäristön saastumista, omien vanhempien ikääntymistä, omien lasten tulevaisuutta, omaa kuolemaa, käärmeitä, hämähäkkejä tai hyönteisiä, kipua, ulkona pimeällä liikkumista tai lentämistä. Pelkoon liittyviä fyysisiä oireita ilmoitti saavansa kolmasosa vastaajista. Esiintymistä ilmoitti pelkäävänsä erittäin paljon viidesosa vastaajista.
Pelkokoe
Tee tämä illalla tai yöllä pimeässä: Siirry sängyn reunalle ja roikuta toista kättäsi kohden lattiaa. Tarkkaile, miltä sinusta tuntuu. Mitä ajatuksia sinulle tulee mieleen. Kun itse tein tämän kokeen, mieleeni tuli ajatus, että joku sängyn alla oleva tarttuu ranteeseeni. Ajatus oli epämiellyttävän turvattomuudentunteen herättämä ja täysin järjetön ja sai minut vetämään käden pois lyhyen ajan kuluessa. Tilannetta voidaan kuvailla sivun alussa olleen kolmion avulla.
tunne: pelko
toiminta: käden pois vetäminen
ajatukset Kohta joku tarttuu siihen. Kohta minua vahingoitetaan. Taustalla on uskomus: Sängyn alla on joku.
Wikipedia kertoo pelon hoitamisesta: Pelosta on usein vaikea päästä eroon. Kirjallisuudessa ehdotettuja menetelmiä pelon karkottamiseksi ovat: konkreettinen harjoittelu, pelon kohteeseen liittyvien kauhukuvitelmien korvaaminen neutraaleilla tai positiivisilla, pelätyn vahingon realistinen tarkastelu, itsetuntemuksen lisääminen, toisten ihmisten tuki, rukoukseen turvautuminen, altistushoito, hypnoosi ja jooga. Yksittäisiä pelkoja vastaan on lisäksi kehitetty omia menetelmiään. Esimerkiksi joillain lentoyhtiöillä on lentopelkoprojekteja, joissa lentopelosta kärsivät ihmiset oppivat rentoutumaan ja kohtaamaan pelkonsa mielikuvaharjoituksissa. Esiintymiskursseilla pyritään taltuttamaan esiintymispelkoa. Jotkut turvautuvat alkoholiin pelkojensa lievittämiseksi.
Kognitiivinen terapia sopii hyvin yksittäisen pelon hoitamiseen. Varsinaisten fobioiden kohdalla itsehoito pelkästään ei yleensä riitä, mutta lievemmät pelot voi karkottaa sen avulla.
Minulle tuli mahdollisuus viettää syysloma kirjoittaen rauhassa lapsuudenperheeni kesämökillä. Ongelma oli, että pelkäsin aikuisenakin olla siellä öitä pimeänä aikana, vaikka en ollut pelännyt vuokraamallani toisella mökillä, joka sijaitsi lähellä. Pelko oli järjetön ja loman lähestyessä aloin taistella sitä vastaan kognitiivisen terapian keinoin. Mökillä minulle oli aina tullut mieleen ajatuksia siitä, että joku vieras voi tulla ja tehdä pahaa. Sellaista ei ollut tapahtunut lapsuudessani, mutta minulle kuitenkin oli rakentunut uskomus ulkoisesta uhasta. Tajusin, että uskomus oli opittu äidiltä. Äiti ei ollut puhunut mökillä uhasta, mutta isän poissa ollessa oli aina laittanut kuistille isot saappaat ja siten viestitti lapsille, että mökille voi tulla ”rosvo”, joka isän saappaat nähtyään kääntyisi pois. Äidillä oli myös tapana vilkaista iltaisin pelokkaana mökkitielle.
alkutilanne toiminta: mökkioleskelun karttaminen
​
Ajatuksia
Tunne
Joku voit tulla. Sillä on ase. pelko, turvattomuus
Se voi tappaa. Joku vieras
​
jne
Uskomus: Mökillä on pimeällä turvatonta.
Aloin puhua itselleni järkeä: ”Äidillä oli omat syynsä tuntea pelkoa, minulla on virheellinen syy”. ”Mökki on turvallinen paikka ja on aina ollut.” Aloin tuottaa tietoisesti turvallisuutta luovia ajatuksia ja rakensin oman voimalauseen.
Lopulta testasin tunteiden käsittelyssä onnistumista viettämällä mökillä lokakuun pimeydessä viikon yksin. Jatkoin voimalauseen (1.) käyttämistä, turvapuheen tuottamista ja pelkoa ylläpitävien automaattisten ajatusten havaitsemista (2.) ja vastaväitteiden rakentamista. Pystyin siihen ja kuljin ulkonakin keskellä säkkipimeää yötä.
2. Automaattisten ajatusten käsittely
Mielessäni oli pyörinyt vuosien mittaan niin monia mökkipelkoa ylläpitäviä ajatuksia, etteivät ne suinkaan loppuneet pelkkään uuden uskomuksen ja voimalauseen rakentamiseen. Täytyi tarttua toimivampaan työkaluun.
Mielessä vilahtavia pelkoa lisääviä lauseita nimitetään automaattisiksi ajatuksiksi. Niiden takana oli uskomukseni mökin turvattomuudesta yöllä ja varsinkin pimeänä yönä.
Parhaiten automaattisten ajatusten käsittely tapahtuu siten, että heti kun se vilahtaa mielessä, se kirjoitetaan paperille ja aletaan miettiä sille vastalausetta ja perusteluja, miksi se oli väärä ajatus eikä perustu totuuteen. Menetelmä on työläs mutta toimiva. Kirjaamista kannattaa jatkaa pari viikkoa. Siinä ajassa yleensä kielteiset ajatukset vähenevät selvästi. Menetelmää voi jatkaa siten, että tarttuu edelleen automaattiseen ajatukseen, mutta nyt vain mielen tasolla "väittää vastaan". Jos vähitellen lakkaa tiedostamasta ajatuksia, ne voivat alkaa taas uudestaan pulpahdella mieleen. Silloin auttaa, jos taas kirjaa niitä jonkin aikaa.
​
lopputulos mökkioleskelua pimeällä myös yksin
​
​
​
​
​
​
Ajatuksia:
​
Ihana mahdollisuus.
Kukaan vaarallinen
ei tänne tule. ine
Uskomus: turvallisuus, rohkeus, ilo
Mökki on turvallinen
paikka myös pimeällä.
Ihminen reagoi voimakkaaseen pelkoon usein jähmettymällä, kuten 8-vuotiaan Akselin piirroksessa. Hän voi myös paeta tai hyökätä pelon aiheuttajaa vastaan.
Joskus vahva tai käsittämätön pelko on merkki Posttraumaattisesta stressireaktiosta. Menneisyyden tunne elävöityy samantapaisessa tilanteessa. Puhutaan laukaisevasta tekijästä eri triggeristä. On olemassa sanonta, että palanut lapsi pelkää tulta.- Palotilanne on ollut traumauttava ja sen jälkeen takkatulikin voi tuntua pelottavalta. Jos pelko pohjautuu yhteen tilanteeseen, sen hoitaminen terapiassa on mahdollista. Vaikempaa on hoitaa pelkoja, jotka liittyvät pitkittyneeseen pelkoon lapsuusympäristössä. Omahoito ei yleensä riitä, mutta terapiapalveluja on tarjolla.
Esiintymisjännitys on opittu pelko ja siitä voi opetella pois. 7 ohjetta.
​
-
Hyväksy jännittäminen. Sopiva jännittäminen parantaa suoritustasoa.
-
Yleensä yleisö ei huomaa jännittämistä. Ne jotka itse jännittävät saattavat huomata. Muita ei kiinnosta.
-
Unohda itsesi ja keskity viestisi sisältöön. Näytä miten innostunut olet itse asiasta ja viesti se kuulijoille. Asia on tärkeä – et sinä.
-
Ison yleisön edessä muista, että se muodostuu yksittäisistä ihmisistä. Voit valita jonkun tutun tai ystävälliseltä näyttävän ihmisen, ja ajatella puhuvasi hänelle.
-
Jos on vaikea katsoa isoa yleisöä, kohdista katseesi yleisön taakse hiukan heidän päidensä yläpuolelle.
-
Voit kirjoittaa itsellesi tilanteeseen sopivan tsemppauslauseen ja laittaa sen paperille ja taskuusi. Voit hypistellä sitä tarvittaessa.
-
Suurin osa yleisöstä on yleensä esiintyjän puolella. ”Enemmistö on puolellani” sopii voimalauseeksi.
​​
SISÄINEN LAPSI
Eric Berne loi aikoinaan käsitteen, joka tarkoittaa sitä, että ihmisessä saattaa jonkin laukaisevan tekijän johdosta aktivoitua menneisyyden "lapsiminä” (tai murrosikäinen minä) tunteineen (kapinoiva, raivoava, haavoittunut, hullutteleva, leikkivä, tyytyväinen). Monet pelot johtuvat sisäisen lapsen aktivoitumisesta. Ne ovat lapsena opittuja.
SISÄINEN VANHEMPI
Sisäinen vanhempi on tila, jossa henkilö käyttäytyy tai ajattelee kuin oma vanhempi tai joku muu lapsuuden tai nuoruudessa tärkeä aikuinen. Tärkeät aikuiset ovat opettaneet, mikä on oikein, mikä väärin ja miten kuuluu elää – ja mitä on syytä pelätä. Sisäisen lapsen tai vanhemman aktivoituessa ihmisen tunteet ohjaavat tilanteessa käyttäytymistä.
SISÄINEN AIKUINEN
Meillä on myös "sisäinen aikuinen". Se on minätila, jossa ihminen toimii järkevästi ja aikuismaisella tavalla, torjuu haitallisen sisäisen vanhemman ja suhtautuu lempeästi ja myötätuntoisesti omaan haavoittuneeseen lapseen. Sisäisen aikuisen taustalla on oman elämänkokemuksen perusteella muodostunut realistinen käsitys siitä, miten asioita hoidetaan ja miten kannattaa toimia ja mitä ei tarvitse pelätä. Aikuisen minätilan ohjauksessa ihminen tekee päätökset sen mukaan, minkä uskoo olevan oikein ja järkevintä.
OMA SISÄINEN TERAPEUTTI
Sisäinen aikuinen puhuu terapeuttisesti haavoittuneelle sisäiselle lapselle ja torjuu vanhempitilan pelottelevan puheen.
​
​
​
OPETUSPAKETTI 7 LEIMAT
​
​
Leimalla tarkoitetaan lyhyttä kuvausta, jonka merkitys minäkäsityksessä on jostain syystä korostunut. Leimat syntyvät yleensä läheisten mielipiteiden ja palautteiden pohjalta. Ne vaikuttavat sisäiseen puheeseemme ja sen myötä mielialaamme. Mitä tärkeämpi henkilö on ollut meille, sitä suuremman merkityksen leima saa.
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
​
LEIMA VOI OLLA POSITIIVINEN TAI NEGATIIVINEN. KOSKA OLEMME ITSE RAKENTANEET LEIMAMME NIISTÄ AINEKSISTA, JOITA YMPÄRISTÖ ON ELÄMÄMME VARRELLA TARJONNUT, VOIMME MYÖS ITSE MUUTTAA LEIMAA. - VOIMME MÄÄRITELLÄ ITSEMME HYVINVOINTIA LUOVALLA TAVALLA.
​
Jos meillä on negatiivinen "mitätön" -leima saatamme moittia itseämme ajatuksissamme eri tilanteissa. Yllättävän monella on mielessään tyhmän tai laiskan tai ruman leima, vaikka niille ei näyttäisi ulkopuolisen mielestä olevan perusteita - eli leima on epätosi. Joillakin voi olla rasistisia leimoja. Erilaiset diagnoosit voivat saada korostuneen merkityksensä takia negatiivisen leiman aseman mielessämme. Itsensä uudelleenmäärittely ei tapahdu nopeasti.
​
MITÄ TEHDÄ, JOS NEGATIIVINEN LEIMA OLI EPÄTOSI JO LAPSENA JA ON NYTKIN EPÄTOSI?
​
Vaihe 1. Saat tuntea vihantunteita lapsen tai nuoren puolesta väärän leiman antajaa kohtaan. Muistele todellisia tilanteita, jolloin sinua oli leimattu. Kirjoita tai puhu ääneen vastalauseesi tästä väärästä leimasta, puolustaudu ja ilmaise vihasi. Väärän leiman mitätöinti voi kestää viikkoja. Pahimpia leimoja, joita tytöille voi antaa ja jota viljellään keveästi tosi paljon, on huoran leima. Sen kanssa kannattaa työskennellä leimaajaa vihaten ja mitätöiden, ettei se muutu itsetuntoa kalvavaksi uskomukseksi ja osaksi identiteettiä.
​
Vaihe 2. Etsi lopulta ymmärrystä leimaajaa kohtaan. Oliko henkilöllä/henkilöillä syitä väärään arviointiin. Tulkitsiko hän tilanteen väärin? Mikä oli hänen oma ongelmansa, jonka takia hän arvioi sinua väärin ja loukkasi sinua?
​
Vaihe 3. Anna hänelle anteeksi, jotta vapautuisit vihasta ja voisit vapautua myös leimasta. Anteeksiantaminen voi myös olla hidas prosessi. Tunteet eivät seuraa tahdonratkaisua ihan helposti.
​
JOS NEGATIIVINEN LEIMA OLI TOSI, KUN OLIT LAPSI TAI NUORI, MUTTA EI NYKYÄÄN ENÄÄ, VAIKKA SE PULPAHTELEE MIELEEN.
Vaihe 1. Ymmärrä omaa menneisyydessä olevaa itseäsi ja armahda itseäsi takautuvasti. Katso itsemyötätunnon silmälasein menneisyyden virheitäsi. Ymmärrä leimaajiasi.
Vaihe 2. Iloitse siitä, että olet kehittynyt positiiviseen suuntaan. Luo itsellesi "vastaleima", jota toistelet mielessäsi, kunnes alat uskoa sitä
​
PARISUHTEEN NEGATIIVISET LEIMAT
​
Eräs kokenut perheterapeutti oli sitä mieltä, että jos avioliitto on ollut hyvä, avioerosta toipuu kahdessa vuodessa, jos avioliitto on ollut huono, erosta toipumiseen kuluu neljä vuotta. Kärjistetty lause, joka tuntuu käsittämättömältä. Mutta hän perusteli kantaansa sillä, että huonossa avioliitossa kielteinen leimaaminen on yleistä. Leiman voi kuulla toisen suusta tai sen voi antaa itse itselleen. Kun ero on surtu, niin itsetunnon haavat kestävät kauemmin parantua. Hyvästä avioliitosta luopumisen jälkeen ei surutyön tehtyä tarvitse työskennellä murskatun itsetunnon kokoamiseksi.
Eräs nainen sai nuorena kuulla avioliitossaan mieheltään ettei häntä tunnista naiseksi edes jalanjäljistä. Erosta toipuminen vei kauan, mutta lopulta hän selviytyi ja uskaltautui uuteen parisuhteeseen, joka lopullisesti auttoi mitätöimään "ei-nainen" leiman.
​
POSITIIVISIIN PERSOONALLISUUDENPIIRTEISIIN LIITTYVÄT LEIMAT
​
Ihmisen ei yleensä tarvitse pelätä, että joutuu luopumaan jostain positiivisesta luonteenpiirteestään. Siksi itsensä leimaaminen positiivisin piirtein on turvallista. Seuraavana on adjektiiveja, joista voit valita itseesi sopivimpia ja kirjoittaa ne "muistilistaksi", jota silloin tällöin kertaat.
​
ahkera, aikaansaava, ajattelevainen, avoin, antelias, auttavainen, empaattinen, epäitsekäs, hauska, hellä, huumorintajuinen, hyväntahtoinen, idearikas, iloinen, innostuva, isällinen, itseensä luottava, itsenäinen, joustava, jämäkkä, järkevä, kannustava, kiitollinen, kiltti, kohtelias, kunnollinen, kärsivällinen, kätevä, käytännöllinen, lapsirakas, lempeä, luova, lämmin, myönteinen, myötätuntoinen, neuvova, nöyrä, oikeudenmukainen, pärjäävä, pätevä, rauhallinen, rento, rohkea, selviytyvä, sopeutuva, taitava, taloudellinen, toiveikas, yhteistyökykyinen, yritteliäs, ystävällinen, äidillinen
​
​
​
​
​
​
​
Joskus kursseilla käytetään tutustumis-leikkinä ja nimen oppimista auttavana menetelmää, jossa jokainen sanoo oman etunimensä alkukirjaimella alkavan myön-teisen määrittelyn itsestään. Määritelmän tulisi olla myös totta. Osanottaja julkaisee myönteisen leiman. Joillekin se on erittäin vaikeaa. Voit harjoitella itseksesi keksi-mällä mielessäsi etukirjaimellasi alkavia leimoja.
Myönteinen leima voi myös lakata olemasta totta. Perheen kaunotar voi me-nettää kauneutensa ja menestyjä saavu-tuksensa. Perheen nero ei saakaan opiske-lupaikkaa jne. Myönteisen leiman menet-tämiseen liittyy luopumisen hyväksymistä ja surutyötä. - Onneksi muita positiivisia leimoja on saatavilla,
​
JOHDANTOA SKEEMATERAPIAAN
Jeffrey Youngin erilaisten psykologisten teorioiden pohjalta kehittämä kognitiivisen terapian suuntaus on valloittanut alaa terapian ja myös omahoitomenetelmien alueella. Aiemmin Suomessa puhuttiin tunnelukoista, joita varhaiset haitalliset skeemat aiheuttavat. Alkuperäinen termi on ”lifetrap” (elämän ansa), joka kuvaa paremmin prosessia, jossa menneisyydessä koettu tunne muuttuu tunneansaksi nykyhetkessä. Elämän jättämät jäljet eli hankalat tunteet, joita olemme joskus elämämme varrella ja varsinkin alkuvuosina tunteneet aktivoituvat uudelleen samantapaisiksi kokemissamme tilanteissa.
Skeemoja tutkitaan jatkuvasti ja niiden lukumäärä ja määrittely on vaihdellut vuosien varrella. Ensimmäisessä suomeksi käännetyssä Youngin kirjassa niitä oli kymmenen. Tällä hetkellä niitä on kahdeksantoista. Skeemat on jaoteltu viiteen eri alueeseen sen mukaan, minkälaisessa lapsuusympäristössä ne ovat syntyneet ja minkälainen on perususkomus.
​
​
HANKALAT VANHEMPIMOODIT
MIELESSÄMME OLEVIA LAPSUUDEN AUKTORITEETTIEN LUOMIA USKOMUKSIA JA AJATUKSIA, JOTKA EIVÄT OLE TÄSSÄ HETKESSÄ REALISTISIA, MUTTA JOTKA VAIKUTTAVAT ELÄMÄÄMME JA AIHEUTTAVAT HANKALIA TUNTEITA.
​
VAATIVA KRIITTININEN RANKAISEVA SYYTTÄVÄ
SYYLLISTÄVÄ VÄHÄTTELEVÄ ALISTAVA SITOVA
HYLKÄÄVÄ VÄLINPITÄMÄTÖN TORJUVA JNE
AIKUISMOODI
TERAPOIVA LOHDUTTAVA JÄRKEVÄ
LAPSIMOODIT
HAAVOITTUNUT KURITON VIHAINEN TYYTYVÄINEN
18 SKEEMAA
IRRALLISUUS
1.TUNNEVAJE, 2.HYLKÄÄMINEN, 3.KALTOINKOHTELU / HYVÄKSIKÄYTTÖ, 4.ULKOPUOLISUUS, 5.VAJAVAISUUS / HÄPEÄ
ITSENÄISYYDEN JA ITSELUOTTAMUKSEN VAJE
6.EPÄONNISTUMINEN, 7.RIIPPUVUUS / KYVYTTÖMYYS, 8.SUOJATTOMUUS
9.KIETOUTUNEISUUS / MINÄN KEHITTYMÄTTÖMYYS
MUUT-SUUNTAUTUNEISUUS
10.ALISTUMINEN, 11.UHRAUTUMINEN, 12.HYVÄKSYNNÄN, TUNNUSTUKSEN HAKU
HEIKENTYNEET RAJAT
13.OIKEUTUS / SUURUUSKUVITELMAT, 14.RIITTÄMÄTÖN ITSEKONTROLLI
YLIVAROVAISUUS
15.PESSIMISMI, 16.EMOTIONAALINEN ESTYNEISYYS, 17.VAATIVUUS / YLIKRIITTISYYS, 18.RANKAISEVUUS
Poikkeavassa perheyhteisössä kasvanut on voinut saada taakakseen kaikki alueen haitalliset skeemat, joku toinen vain osan tai yhden. Joku selviytyy elämään ilman haitallisia skeemoja. Jopa saman perheen sisällä, joku on voinut samassa ympäristössä haavoittua enemmän kuin sisaruksensa. Jollakin lapsista on voinut olla suojaavia tekijöitä, hän on voinut olla persoonallisuuden rakenteeltaan kestävämpi, jollakin on voinut olla joku erikoislahjakkuus joka on tuonut elämään sisältöä ja minäkäsitykseen nostetta. Joku on saanut vanhemmilta tai perheen ulkopuolelta tukea.
​
HUS ON TUOTTANUT OMAHOITO-OHJELMAN, JONKA AVULLA VOI HOITAA OMIEN HAITALLISTEN SKEEMOJEN AIHEUTTAMIA TUNNELUKKOJA
​
https://www.mielenterveystalo.fi/fi
​