PERUSKOGN.png
 

KOGNITIIVINEN TERAPIA PERUSTUU SIIHEN, ETTÄ AJATTELU TUNTEET JA TOIMINTA (KÄYTTÄYTYMINEN) OVAT JATKUVASSA VUOROVAIKUTUSSUHTEESSA TOISIINSA. VAIKUTTAMALLA YHTEEN NIISTÄ, MUUTKIN KAKSI MUUTTUVAT.

TUNNELUKKOJA:  HÄPEÄ  HYLKÄÄMINEN  UHRAUTUVUUS   YLIVAATIVUUS

YKSITTÄISIÄ TUNTEITA: SYYLLISYYS

90 Sekuntia valtaa

Tuhoavan tunteen valta

kestää vain hetken.

Joskus liian kauan sille,

joka uskoo valheen,

että kuoleman kutsu on kohtalo

ja itsemurha ainoa tie.

Ja koko ajan

elämän kutsu on voimassa.

Ensin kuiskii hiljaa,

sitten huutaa kovaa,

jos huutaa sen kanssa.

Valta voi siirtyä elämän sanalle.

Toiselle tielle.

Kuoleman kutsun

voi kukistaa.

Voi,

ja tunteen tuhovoiman.

                                                                                                                                                           TT 2019

 

 

 

Sivujen runot ovat kahdesta runokirjastani:

Elämän kaarelta 2017  

https://www.anjalaurilankotisivu.com/elamankaarelta/

Tunteita ja tarinoita 2019

https://www.anjalaurilankotisivu.com/tunteita-ja-tarinoita/

TÄLLÄ SIVULLA KÄSITELLÄÄN KOGNITIIVISEN TERAPIAN PERIAATTEITA - EHKÄ SAAT JOTAIN UUTTA AJATELTAVAA TUTUSTUTTUASI TIETOPAKET-TEIHIN, JOITA TULEE LISÄÄ VIIKOITTAIN.

     KOGNITIIVINEN TERAPIA KEHITETTIIN AIKOINAAN MASENNUKSEN HOITOON, MUTTA SEN ON HUOMATTU PARANTAVAN ELÄMÄNLAATUA YLEENSÄKIN. SE SISÄLTÄÄ PALJON ERILAISIA MENETELMIÄ JA ITSEHOITOTEHTÄVIÄ. KAIKISSA ON KESKEISENÄ OMIEN HAITALLISTEN  AJATUS-KULKUJEN TIETOINEN MUUTTAMINEN JÄRKEVÄÄN JA TOTUUTTA VASTAAVAAN SUUNTAAN. ELÄMÄÄN KUULUU MYÖS TUMMAT TUNTEET - MUTTA YLIMÄÄRÄISTÄ TUNNETAAKKAA EI KANNATA KANTAA.

      ON HYVÄ, ETTÄ IHMINEN VOI TUNTEA ESIMERKIKSI HÄPEÄÄ, SE OHJAA HÄNTÄ SOSIAALISESTI SOPIVAAN KÄYTTÄYTYMISEEN. LAPSUUDESSA TAITAMATTOMIEN KASVATTAJIEN TAI HAAVOITTAVIEN TAPAHTUMIEN AIHEUTTAMA HÄPEÄN TUNNELUKKO SAA TUNTEMAAN HÄPEÄÄ SILLOINKIN KUN EI PITÄISI.

    TÄLLÄ HETKELLÄ TUNNETUIN KOGNITIIVISEN TERAPIAN MENETELMÄ ON SKEEMATERAPIA, JOHON TUTUSTUMME ALUKSI.

TIETOPAKETTI   1   JOHDANTO

Suomessa on omaksuttu termi "tunnelukko" käännökseksi englantilaisesta termistä "life trap", joka tarkoittaa tunneansaa tai elämän-ansaa.  Tunnelukkoja avaavaa terapiaa nimitetään skeematerapiaksi. 

Tunnelukkoja

Tunteilla on omat tapansa.

Kun ansa laukeaa.

tulevat ilman lupaa

jostain kaukaa ja kauempaa

surun, pelon, vihan ja inhon

syövereistä.

Kiertävät mielessä,

kiertävät kehossa.

Aikansa lymyävät.

Lähtevät jos lähtevät.

Tottelevat toisinaan.

Opin minä niitä vielä kaitsemaan.

Ajatusteni voimalla.

                                             TT2019

OSA HANKALISTA TUNTEISTA, JOITA MEILLÄ ON TAIPUMUS TUNTEA, PERUSTUU ELÄMÄN ROSOISUUDEN AIHEUTTAMIIN HAITALLISIIN SKEEMOIHIN, JOTKA AIHEUTTAVAT EPÄTOSIA USKOMUKSIA JA AJATUKSIA.

 

NÄEMME ITSEMME JA TULKITSEMME YMPÄRISTÖÄMME VINOUTUNEESTI.  HAITALLINEN SKEEMA ON ERÄÄNLAINEN VIRHEELLINEN TEEMA, VÄÄ-RISTÄVÄT SILMÄLASIT, JOIDEN POHJALTA AJATTELEMME, TUNNEMME (TUNNELUKOT) JA TOIMIMME JA SUUNNITTELEMME TULEVAISUUTTA.

SEURAAVAAN TAULUKKOON ON KOOTTU KESKEISIÄ ASIOITA, JOTKA VAIKUTTAVAT IHMISEN KÄYTTÄYTYMISEEN JA SEN TAKANA OLEVIIN AJATUKSIIN JA TUNTEISIIN. SAMA LAUKAISEVA TEKIJÄ SAA AIKAAN ERILAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ. TOISELLA TAULUKON HENKILÖLLÄ ON HÄPEÄN TUNNELUKKO JA HÄN TULKITSEE TOISEN IHMISEN TUIJOTUKSEN HÄPEÄN NÄKÖKULMASTA.

KOGNITIIVISESSA TERAPIASSA PALJASTETAAN VIRHEELLINEN USKOMUS JA OPETELLAAN AJATTELEMAAN UUDELLA TAVALLA, JOLLOIN TUNTEETKIN MUUTTUVAT VÄHITELLEN.

1.1.1lukWIX.png
1.1käytpojuusinMV.png

TIETOPAKETTI   2  HÄPEÄN TUNNELUKKO

 
1.11hapea.png

Häpeän tunnelukon omaavalla on perususkomuksena oma arvottomuus ja siitä nousee erilaisia ajatuksia, jotka ylläpitävät häpeän tunnetta. Se taas vaikuttaa hänen toimintaansa ja käyttäytymiseensä. Hän haluaa salata todellisen minänsä, koska ajattelee, ettei muut hyväksy häntä, jos tietäisivät millainen hän oikeasti on – tai mitä hän on tehnyt – tai mitä hänelle on tehty. Hän ajattelee, ettei hän ole muiden rakkauden arvoinen. Jos hän huomaa ihmisten pitävän tai arvostavan itseään, hän ajattelee, että on huijannut heitä.

 

 

NORMAALI HÄPEÄ: IHMISELLÄ ON USKOMUS, ETTÄ HÄN ON RIITTÄVÄN HYVÄ. HÄN HALUAA VÄLTTÄÄ NEGATIIVISEN HÄ-PEÄNTUNTEEN JA SIKSI ARVIOI ETUKÄTEEN, MITEN KANNATTAA TOIMIA ERI TILANTEISSA. JOS IHMINEN HUOMAA JÄLKIKÄTEEN TOIMINEENSA SOPIMATTOMASTI, HÄN PYSTYY KÄSITTELEMÄÄN KÄYTTÄYTYMISENSÄ AIHEUTTAMAN HÄPEÄNTUNTEEN, EIKÄ JÄÄ SITÄ VATVOMAAN KOHTUUTTOMASTI.

HÄPEÄN TUNNELUKKO: TAUSTALLA ON USKOMUS, ETTÄ ON ITSE VÄÄRÄNLAINEN, VAJAA TAI VIALLINEN JA SE KANNATTAA SALATA MUILTA.

Voi olla, että hän yrittää selviytyä tunnelukkonsa kanssa vetäytymällä tilanteista. Esiintyminen tuntuu vaikealta ja hän välttää sitä. Uusien ihmisten tapaaminen pelottaa. Tilanteissa hän yrittää välttää tiettyjä puheenaiheita ja kuitenkin pelkää, että ikävät salaisuudet paljastuvat. Hän pelkää, että muut jo tietävät hänestä ikäviä asioita.

   Joku voi toimia selviytyäkseen häpeänsä kanssa päinvastoin kuin tunnelukko edellyttäisi. Hän haluaa välttää häpeän tunteen pukemalla päälleen röyhkeän naamarin ja käyttäytyy sopimattomasti ja häpeämättömästi.

 

MITEN TUNNELUKKO ON SYNTYNYT?

Kognitiivinen terapia ei keskity syiden etsimiseen, vaan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Joskus menneisyyden käsittely voi auttaa ihmistä tajuamaan, miksi häntä vaivaa jatkuvasti hankala tunne. Hän voi ymmärtää, että sen taustalla on virheellinen uskomus itsestä, muista ihmisistä, elämästä jne.

Taustalla voi olla esimerkiksi häpeän korostuminen kasvatuksessa, poikkeavat perheolosuhteet, koulu-kiusaamiskokemukset, seksuaalinen hyväksikäyttö, epäonnistumiset koulussa, hylkäämiskokemukset jne.

 

MITEN SEN SAA AVATTUA?

Ylhäällä olevassa häpeän tunnelukon havaintokolmiossa on kuvattu nuolin se ilmiö, että kolme elementtiä vaikuttavat toisiinsa.

1. KOGNITIIVISESSA TERAPIASSA JA ITSEHOIDOSSA LÄHTÖKOHTA ON AJATTELUN MUUTTAMINEN MUUTTAMALLA NIIDEN TAUSTALLA OLEVIA HAITALLISIA USKOMUKSIA JÄRKEVIKSI JA TOTUUDENMUKAISIKSI.

2. LÄHTÖKOHTANA VOI OLLA TUNTEIDEN MUUTTAMINEN. ILMIÖ VOIDAAN AIHEUTTAA KOHDISTAMALLA AIVOJEN TUNTEITA SÄÄTELEVIIN OSIIN FYYSISTÄ TAI KEMIALLISTA ÄRSYTYSTÄ. TUNNETTU ESIMERKKI KEMIALLISESTA VAIKUTTAMISESTA OVAT LÄÄKKEET JA PÄIHTEET. Esimerkiksi rohkaisuryyppy vaikuttaa niin että häpeän tunne haihtuu ja ajatukset muuttuvat ja käyttäytyminen. (Monen asiakkaani alkoholismi on alkanut rohkaisuryypyistä)

 

3. LÄHTÖKOHTANA VOI OLLA KÄYTTÄYTYMISEN MUUTTAMINEN Joku voi päättää käyttäytyä rohkeasti ja röyhkeästi ja samalla ajatukset muuttuvat (sisäinen tsemppauspuhe) ja häpeän tunne siinä tilanteessa haihtuu..

Ehdotus: Voit kokeilla pientä toiminnallista muutosta tekemällä sen, mitä häpeät julkiseksi - yhdelle ihmiselle (luotettava ystävä, ammattiauttaja, läheinen).

   Masentuneiden hoidossa on havaittu liikunnan positiivinen vaikutus.  Joku on oppinut toimimaan siten, että huomatessaan alkavia masennuksen oireita, tehostaa liikuntaa ja välttää masennuksen.

 

HÄPEÄN TUNNETTA AIHEUTTAVAN AJATTELUN TAKANA OLEVAN USKOMUKSEN MUUTTAMINEN

Tavoitteena olisi uskomus, että on riittävän hyvä, eikä itsessä ole sen enemmän salattavaa kuin muissa ihmisissä.  Uskomuksen muuttuminen voi viedä pitkän aikaa, mutta sinnikkyys palkitaan. Voit alkaa pohtia seuraavia järkeviä lauseita ja etsiä niille perusteita omasta elämästäsi. Ne ovat totta, koska ne ovat totta jokaisen ihmisen - myös sinun - kohdalla

  • Olen riittävän hyvä ja pohjimmiltani OK.

  • Voin paljastaa harkintani mukaan sellaisia asioita, joita ennen salasin, eikä minua hylätä eikä minua halveksita. Voin vähitellen tuoda esiin enemmän niitä salaisuuksia tai kertoa useammalle ihmiselle kuin aikaisemmin eikä minua sittenkään hylätä ja halveksita.

  • Ainakin jotkut ihmiset arvostavat minua ja heillä on siihen syynsä.

  • Kohtaan elämässäni ihmisiä, jotka näkevät minut rakastamisen arvoisena.

  • Hyväksyn sen, että kaikki eivät pidä minusta, sekin kuuluu elämään eikä vähennä arvoani.

 

AIHEESEEN LIITTYVIÄ RUNOJA

 

Juopon tytär

Hän oli ollut pihan ainoa lapsi, joka sai hävetä isäänsä,

itseään ja paikattua, kulunutta mekkoaan.

Hän oli juopon lapsi.

Kun oli nähnyt kaukaa isän tulevan horjuen kohti kotia,

pelko oli muuttunut kauhuksi, kauhu ahdistukseksi

ja leikki oli pysähtynyt ja sanat.

Elämän tuska oli vyörynyt taas kerran kotipihalle.

Tuttu näytelmä, kukaan ei taputtanut.

Häpeä luki säälin muiden silmistä ja kasvoi.

Monta kurssia piti käydä ja terapiaa ja vertaisryhmää

ennen kuin lapsuuden tunnekuohut lakkasivat hyökymästä.

Sai riisuttua sen juopon lapsen mekon,

pukea päälleen ehjän, puhtaan ja kauniin

ja olla kiitollinen isästään,

joka oli ollut paljon muutakin kuin juoppo.

                                   EK2017

 

Tiina ja häpeä

Aina minua sai hävetä, 

käskivät menemään säröineni salakaappiin,

tai olemaan toinen ja toisenlainen.

Niinpä nuorena erosimme toisistamme:minä ja minä.

Toinen kelpasi muille.Toinen oikea voi huonosti kaapissa. 

Olin jo tottunut elämään toisieni kanssa.

Joskus mietin, kumpi on se oikea.

Ja sitten tulit sinä, jolle aukaisin kaappini ovet

- Ja oikea oli oikea.

 

                                                                                                                                                          EK 2017

Taina ja häpeä

Hän kasvoi

vajavaisen perheen

vajavaisena lapsena.

Eikä yhtenäkään päivänä

voinut iloita itsestään.

Kun aika oli lähteä perheestä

häpeästä oli kutoutunut huntu,

jonka peitossa hän pelkäsi

Lukevatko tarinani:

hunnunkin läpi?

Hunnun takana piilotteli

elämän luomaa häpeää

vuosien ajan.

Kunnes löysi armahtajan,

Ja asenteen:

  • Häpeän haavoittamana,

paljain kasvoin

olen toiselle kaunein.

                                                                                                                                                           EK 2017

Mitä ihmiset ajattelee!

 

Mitä ihmiset ajattelevat?

En tiedä, mutta voin itse päättää,

mitä luulen.

Minä päätän luulla, että ihmiset

ajattelevat kaikkea hyvää,

minusta ja muista.

Minä rakennan heille hyviä ajatuksia

omissa aivoissani.

Ja muutan maailmaani paremmaksi.

                                                                                                                                                    EK 2017

PALUU ALKUUN

 

                                     TIETOPAKETTI   3   HYLKÄÄMISEN TUNNELUKKO

TUNTUVATKO SEURAAVAT AJATUSKULUT, TUNTEET JA TOIMINTA SINUSTA TUTUILTA? (Pohjautuu Youngin skeematerapia invetaariin)

  • Pelkään usein, että rakastamani ihmiset kuolevat, vaikka pelkoon ei ole mitään järkevää syytä. 

  • Takerrun joskus ihmisiin, koska pelkään, että he jättävät minut, enkä voi sitä sallia.

  • Pelkään usein, että läheiset ihmiset lähtevät ja hylkäävät minut.

  • Pelkään etten saa keneltäkään tukea kriiseissäni, silloin kun sitä tarvitsisin.

  • Tärkeät ihmissuhteeni eivät kestä yhtä pitkään kuin muilla, vaan loppuvat usein lyhyeen.

  • Minulle käy rakkaussuhteissani usein, että ripustaudun sitoutumiskammoisiin ihmisiin.

  • Ajattelen aina, että lopulta jään yksin.

  • Ahdistun aina, kun joku minulle tärkeä ihminen lähtee luotani, koen myös tilapäisen eron vaikeana.

  • Välillä olen niin huolissani hylätyksi tulemisesta, että itse käyttäydyin niin, että muut hylkäävät minut.

  • En luota siihen, että ihmisten tuki olisi pysyvää.

  • Olen joskus hylännyt toisen ihan vain sen takia, että uskon hänen hylkäävän kuitenkin minut tulevaisuudessa.

  • Minun on vaikea avautua, koska en luota ihmisiin.

  • Minusta tuntuu, että en voi hallita sitä, keitä ihmisiä elämässäni on.

  • Olen aina huolissani siitä, että ihmiset joista pidän, löytävät jonkun toisen, joka on parempi kuin minä, ja he jättävät minut.

  • Olen parisuhteissani kokenut usein arvaamattomuutta ja hylkäämistä siten, että toinen kohtelee minua joskus yllättäen tosi hyvin ja joskus taas yllättäen tosi huonosti.

  • Minulla on jatkuva pelko siitä, että menetän juuri ne ihmiset, jotka ovat minulle tärkeitä ja joita ilman en pärjää.

  • Ajattelen aina, että minun täytyy salata todelliset ajatukseni ja tunteeni, ettei minua hylättäisi.

JOS TUNNET TUTTUUTTA USEAMMAN TOTEAMUKSEN KOHDALLA, SINULLA SAATTAA OLLA HYLKÄÄMISEN TUNNELUKKO. SE EI OLE DIAGNOOSI, SE EI OLE PSYYKKINEN OIRE, MUTTA ONGELMA SE ON.

 

Tunnelukko voi ohjata ihmisen elämää siten, että hän yrittää selvitä lukkonsa kanssa eri tavoin: 1. Hän antautuu toimimaan tunnelukon mukaisesti – hän etsiytyy tilanteisiin ja ihmissuhteisiin, joissa toimii tunnelukkonsa edellyttämällä tavalla eli tulee hylätyksi.  ja/tai 2. Hän vetäytyy tilanteista ettei joutuisi toimimaan tunnelukkonsa mukaisesti eli hylkäämisen pelosta eristäytyy ja/tai 3. tai hän hyökkää eli toimii päinvastoin kuin tunnelukko tuntuisi edellyttävän eli hän ottaa itselleen hylkääjän roolin. Toimintatavat voivat esiintyä osittain samaan aikaan tai peräkkäin. – Selviytyminen on opittu lapsena ja voi painottua joko yhden tai kahden selviytymistavan käyttöön – joskus jopa kaikkien kolmen.  Jollain voi olla vallalla aina yksi selviytymistapa ja joku toinen vaihtelee niitä.

1. Antautuja etsiytyy jatkuvasti ihmissuhteisiin, joissa hylkääminen toteutuu. Hän valitsee suhteita, joissa tulee hylätyksi. Joissain tapauksissa hylkäämisen ahdistava odottaminen saa ihmisen käyttäytymään niin hankalasti, että odotus toteutuu. Toinen ei jaksakaan hänen kanssaan.

2. Välttäjä vetäytyy ja kaihtaa tilanteita, joissa haitallinen tunnelukko uhkaisi. Hän vetäytyy ihmissuhteista välttääkseen hylätyksi tulemista.

3. Ylikompensoija käyttäytyy ylikorostuneesti päinvastoin, kuin tunnelukko edellyttäisi, kieltääkseen sen olemassaolon. Hän hyökkää hylkäämisen toteutumista vastaan hylkäämällä muita ennen kuin tulee itse hylätyksi. Jos hän pyrkii käyttäytymään niin kaikissa ihmissuhteissa, hän rakentaa itselleen hylkääjän identiteetin. Hän voi myös vastustaa hylkäämistä takertumalla suhteisiin, jolloin hän käyttää valtaa estäessään toisen vapauden valita.

 

 Selviytymistapojen avulla ihminen aiheuttaa ongelmia itselleen ja muille. Hän ei ole vapaa ohjaamaan valintojaan ennen kuin tiedostaa tunnelukon merkityksen omissa valinnoissaan.

MIKSI HYLKÄÄMISEN TUNNELUKKO?

 

Riskitekijöitä:

Varhaiset hylkäämiskokemukset, liikaa eroja liian varhain, epävakainen perheyhteisö, lapsen tarpeisiin ei ole vastattu.

Läheisten kuolema, vanhempien huonosti hoidettu avioero, menetykset, joita lapsi ei ole osannut käsitellä.

MITEN EROON TUNNELUKOSTA KOGNITIIVISEN TERAPIAN AVULLA?

1. Lukon tiedostaminen. 2. Oman selviytymiskeinon tiedostaminen ja hankalien virheellisten ajatusten, hankalien tunteiden ja toimintatapojen tiedostaminen.  3. Uuden uskomuksen ja uusien ajattelutapojen juurruttaminen vähitellen omaan mieleen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KIRJOITTAEN  TAISTELUA VIRHEELLISIÄ VÄITTEITÄ VASTAAN

Alussa luetellut lauseet ovat kaikki virheellisiä. Poimi niistä ne, jotka mielestäsi kuvaavat sinua ja kirjoita ne lause kerrallaan paperin ylälaitaan. Psykologiassa käytetään paljon erilaisia kirjoitustehtäviä ja on havaittu, että käsin kirjoittamisella on parempi teho erilaisissa itsehoitotehtävissä  kuin tietokoneella kirjoitettaessa.

Ala miettiä päivittäin niille vastaväitteitä, jotka kirjoitat niiden alapuolelle. Voit toistaa samoja vastaväitteitä. Kaiva mielestäsi sisäinen terapeuttisi, joka osaa lohduttaa, kannustaa ja puhua sinulle järkeä. Osaat varmaan lohduttaa, kannustaa ja puhua järkeä itsellesi rakkaalle ihmiselle. Samalla tavalla osaat kohdata itsesi, kun käytät samoja terapiataitoja. Silloin sisäinen aikuisesi rauhoittaa haavoittunutta sisäistä lastasi, jonka hylkäävä sisäinen vanhempi on saanut uskomaan, että hylkääminen on elämäsi teema ja kohtalosi.   Skeematerapiassa puhutaan lapsimoodista, aikuismoodista ja vanhempimoodista, jotka värittävät ajattelua, tunteita ja toimintaa.

  Kun alat kirjoittaa virheellistä ajattelua, tunnetta tai toimintaa vastustavia ajatuksia, tee se itsemyötätuntoisesti. - Rakasta itseäsi, vaikka olet kokenut hylkäämisiä.  Rakasta itseäsi, vaikka olet ajatellut virheellisesti ja vaikeuttanut ihmissuhteitasi. Rakasta itseäsi, vaikka olet tehnyt vääriä valintoja.

  Jatka kirjoittamistehtävää viitenä päivänä viikossa ainakin kolmen viikon ajan. Sen jälkeen voit kerran viikossa kaivaa paperit esiin ja siten pitää yllä muuttamisprosessia niin kauan kuin se on tarpeellista.

TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU KIRJOITTAMALLA Tämän tehtävän voi tehdä myös tietokoneella.

Alussa luetellut lauseet ovat kaikki virheellisiä  ja kertovat hylkäämisen tunnelukosta. Poimi taas niistä ne, jotka mielestäsi kuvaavat sinua. Kirjoita ne tehtävän alkuun ja vedä ruksit yli.

   Nyt sinun pitäisi kuvata, millaista elämäsi on vuoden kuluttua, kun olet saanut aukaistua hylkäämisen tunnelukkosi. Käy jokainen poimittu väittämä läpi ja kuvaile, mitä ajattelet, mitä tunnet ja minkälaisia valintoja teet elämässäsi vuoden kuluttua, kun tuo väittämä ei ole enää totta sinun elämässäsi.

 

1.1hylätty.parpusydän.png
hylätty.ajatukset.png
 

TIETOPAKETTI     4     PYSTYTKÖ SANOMAAN EI MUILLE TAI ITSELLESI ILMAN SYYLLISYYTTÄ?

Oliko lapsuusympäristösi velvollisuuksia korostava? Suhtauduttiinko kevyeeseen ajanviettoon ja television äärellä istumiseen kielteisesti? Vaadittiinko kasvuympäristössäsi ahkeruutta ja suorittamista? Korostettiinko velvollisuutta auttaa muita, vaikka itse ei olisi jaksanut tai halunnut?

Jos vastasit otsikon kysymykseen "En pysty" ja edellä oleviin kysymyksiin kyllä, mieti onko sinulla uhrautumisen tai ylivaativuuden tun-nelukot?

Uhrautuminen, ylivastuullisuus: Taustalla on lapsuusympäristössä rakentunut uskomus siitä, että muiden ihmisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin omat ja niihin pitäisi aina vastata. Jos et vastaa niihin tunnet syyllisyyttä. Monet hoiva-alan ihmiset palavat loppuun, koska heillä on uskomus, että jokaiseen hoivapyyntöön pitäisi suostua. Sosiaalialalla olevat. joutuvat jatkuvasti torjumaan avunpyyntöjä ja EI:n sanominen voi aiheuttaa stressiä. Ihmissuhteissa jokaisella pitäisi olla EI vapaassa käytössä.

KUVAAVATKO SEURAAVAT LAUSEET SINUA? (Youngin skeemakyselyyn pohjautuvia väittämiä)

Muiden tarpeet ovat tärkeämpiä kuin omani, ellen vastaa niihin, tunnen syyllisyyttä.       

Tunnen syyllisyyttä jos aiheutan ihmisille pettymyksiä.

Olen ihmissuhteissani yleensä se antava osapuoli.

Olen useimmiten se, joka päätyy huolehtimaan muista.

Minusta tuntuu, että minulla on velvollisuus tehdä vapaaehtoistyötä, vaikka en aina jaksaisikaan.

Siedän paljon toiselta, jos rakastan häntä. 

Olen kai hyvä ihminen, koska ajattelen muita enemmän kuin itseäni

Työssä  tarjoudun tai suostun tehtäviin, joihin ei löydy helposti tekijää.

Vaikka olisin kuinka kiireinen,yritän pyydettäessä  antamaan aikaani muille.

Tulen toimeen vähällä, tarvitsen vain vähän.        

Olen onnellinen silloin, kun läheiseni ovat onnellisia.      

Itselleni jää  vain vähän aikaa, kun pitää vastata muiden tarpeisiin.     

Olen aina ollut se, joka kuuntelee muiden huolia.      

Nautin lahjojen antamisesta, mutta en niiden vastaanottamisesta.

Muiden mielestä teen liian paljon muiden hyväksi enkä tarpeeksi itseni hyväksi.

Minusta tuntuu usein, että en tee tarpeeksi muiden hyväksi, en koskaan riitä.

Minun on hyvin vaikeaa pyytää muilta apua.

JOS MONI LAUSEISTA KUVAA SINUA, ALA MUUTTAA AJATTELUASI - OPETTELE SANOMAAN EI MUILLE

Vapaus sanoa ei

 

Kannattaako:

tehdä enemmän kuin jaksaa,

antaa enemmän kuin pystyy,

suostua kun muut eivät suostu,

sietää sietämätöntä?

Toki tiesi, että ei.

Mutta tunsi, että sittenkin kyllä.

Hei kaikki uhrautujat,

itsensä sortajat,

noustaan sorron yöstä!

Valloitetaan maa,

joka meille kuuluu.

Eläköön vallankumous,

eläköön vapaa huominen.

Ja merkki, jossa voitamme.

Merkki voi olla jokin symboli tai voimalause. Jos olet uhrautuja, voit suunnitella itsellesi elämän vapautta symboloivan lipun ja heilutella sitä mielessäsi.

PALUU ALKUUN

        

 

 

 

 

 

 

TUNNELUKKO ylivaativuus: Taustalla on uskomus siitä, että pitäisi olla parempi eri alueilla ja ponnistella tavoitteita kohti eikä tuhlata aikaansa turhaan tekemiseen tai joutilaisuuteen.

KUVAAVATKO SEURAAVAT LAUSEET SINUA? (Youngin skeemakyselyyn pohjautuvia väittämiä)

Minun pitäisi olla aina paras, olen kilpailuhenkinen.

Olen täydellisyyteen pyrkivä - perfektionisti.

Minulla on niin paljon tärkeää tekemistä, etten ehdi rentoutua riittävästi.

En ole tyytyväinen suorituksiini; aina olisi varaa parantaa.

"Velvollisuus ennen kaikkea" on tuttu ajatus.

Olen liiankin velvollisuudentuntoinen.

Pelkään jatkuvasti, että en ehdi tehdä kaikkea sitä mitä pitäisi.

Minulla ei ole riittävästi aikaa läheisilleni.

Jatkuva suorittaminen ja kiire vaikuttaa terveyteeni.

JOS MONI LAUSEISTA KUVAA SINUA, ALA MUUTTAA AJATTELUASI - OPETTELE SANOMAAN EI ITSELLESI

Minun ei tarvitse olla aina hyvä.

Täydellisyyteen pyrkiminen tekee elämästä kurjaa. 

Niin paljon minulla ei saa olla tekemistä, etten ehdi rentoutua riittävästi.

Kannattaa olla tyytyväinen omiin suorituksiin. Riittävän hyvä riittää. 

"Velvollisuus ennen kaikkea" ei aina ole hyväksi.

Liiallinen velvollisuudentunne vie ilon elämästä.

Kaikkea ei koskaan ehdi, mutta tärkeimmät kuitenkin.

Tärkeämpää kuin suoritukset ovat läheiseni.

Terveytensä kustannuksella ei kannata suorittaa.

                                                                                          alkuun

uhr.piirros.png
 
 

TIETOPAKETTI   5   TUNTEET  (JOHDANTO, KATKERUUS)

     ​JOHDANTO

  • Tunteita voidaan arvioida niiden voimakkuuden ja kielteisyys-myönteisyys ulottuvuuden pohjalta

  • Tunteiden yhteys aivoihin on selvä, mutta koettu tunne on yleensä yhteydessä useampaan aivojen alueeseen. Aivojen sähköisellä ärsytyksellä voidaan synnyttää tunne, joka ei liity mitenkään ihmisen ympäröivään todellisuuteen - samoin kuin kemiallisilla aineilla kuten esimerkiksi päihteillä. Vamma aivoissa voi vaikuttaa tunne-elämään, samoin kuin aivoperäiset sairaudet kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti.

  • Liikunnalla voidaan vaikuttaa hyvänolon hormonin endorfiinin tuotantoon ja sen myötä muuttaa mielialaa myönteisemmäksi.

  • Tunteita voidaan tarkastella eri tasojen näkökulmasta. Psyykkinen taso sisältää sisäiset kokemukset, biologinen taso tunteisiin liittyvät aivojen ja hermoston toiminnot, sosiaalinen taso sisältää vuorovaikutuksen yhteyden tunteiden syntyyn ja toimintaan.

  • Joidenkin ihmisten tunteet näkyvät ulospäin, joidenkin kohdalla tunteet ovat "piilossa".

  • Jotkut ihmiset ovat herkempiä vaistoamaan toisten tunteita kuin toiset.

  • Pelko on suojeleva tunne, mutta sen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen ylivoimakkaasti on psyykkinen häiriö, puhutaan fobioista (hämähäkit, aukealla paikalla käveleminen, suljetussa paikassa tai korkealla oleminen jne)

  • Väkivaltaa kokeneet lapset tunnistavat muita herkemmin vihan tunteita toisten ihmisten ilmeistä.

  • Voimakkaana koettu tunne jättää mieleen tunnemuiston. Muisto voi tuntua myös fyysisesti.

  • Tunne voi herättää vuorovaikutustilanteissa vastatunteita.

  • Tunteet "tarttuvat" paitsi toisesta ihmisestä myös ruudulta tai kuvista.

  • Puolustusmekanismien avulla voidaan tiedostamattomasti säädellä, ettei negatiivinen tunne muutu ylivoimaiseksi kestää.

  • Terapiaan hakeutumisen syynä on yleensä voimakkaat, hankalat tunteet.

  • Tunteiden biologinen vaikutus kestää laukaisevan tekijän jälkeen noin 90 sekuntia ja sen jälkeen niitä ylläpidetään tai torjutaan ajatuksin.

Tunteiden kanssa voi olla monenlaisia ongelmia:

  • Jotkut kokevat, että tunteet puuttuvat.

  • Jotkut ovat yliherkkiä kokemaan tunteita.

  • Joidenkin tunnetilat vaihtuvat jatkuvasti ilman tiedostettua syytä.

  • Joskus hankala tunne jää piinallisesti päälle pitemmäksi aikaa.

  • Jotkut eivät osaa nimetä tunteitaan, eli tunnistaa niitä. He erottavat pahanolon ja hyvänolon, mutta ei niihin liittyviä tunteita.

  • Jotkut kärsivät hankalista tunteista, tietämättä miksi.

  • Joskus ihminen tietää tarkkaan, miksi joku tunne on syntynyt, esimerkiksi sen, että hän pelkää jotain. Mutta pelkkä tieto ei auta vapautumaan siitä.

  • Joskus hankalat tunteet käyvät niin ylivoimaisiksi, että niiden kanssa ei jaksaisi elää.

OSAATKO NIMETÄ TUNTEITASI?

 

 

 

 

 

 

 

 

TUNNEINVENTAARI  siirry >> 

 

Seuraavassa taulukossa on jaoteltu tunteet sen mukaan tuntuvatko ne hyvältä vai pahalta ja perustuvatko ne tosipohjaisiin vai virheellisiin uskomuksiin itsestä ja elämästä:

tunneneli.esim.png
1.1 paha olo.png

1. KATKERUUS

Katkeruus on hankala tunne ja sen käsitteleminen klassisilla kognitiivisen terapian menetelmillä ei ole helppoa, koska tunne perustuu useimmiten tosiasioihin. Jokainen ihminen kohtaa elämässään epäoikeudenmukaisuutta, mutta kaikista ei tule katkeria. Katkeruuden takana on uskomus, että elämän kuuluu olla oikeudenmukaista. 90-luvun laman aikana televisiossa haastateltiin entistä yrittäjää joka oli takaajana menettänyt yrityksensä ja kotinsa ja ammattinsa. Haastattelija halusi tietää, miten nainen kuitenkin saattoi olla vapaa katkeruudesta. Hänellä olisi ollut syytä siihen - jos kenellä. Nainen vastasi, että kun hänelle kirkastui sellainen asia, että kukaan ei ole luvannut meille oikeudenmukaista elämää, katkeruus päättyi. 90-luvun lama loi paljon katkeruutta. Jouduin itse työttömäksi  ja myöhemmin sain työtä työttömien kouluttajana. Kohtasin kahden vuoden aikana satoja irtisanottuja ja heidän tarinoitaan. Osa heistä oli katkeria, mutta osa oli välttänyt katkeruuden sijoittamalla epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen oman elämänfilosofian tai uskonnon tai uskomusten kehykseen. Monet ajattelivat, että jossain vaiheessa elämässä asia korvautuu. Elämä kostaa vääryydentekijälle tai että kyseessä olikin vain salattu siunaus.  Kun lamasta oli noustu, moni jaksoi jatkuvasti kerrata katkerana tarinaa menetyksistään, jotkut taas keskittyivät siihen, mitä hyvää vastoinkäyminen oli tuonut kuitenkin mukanaan. 

  90-luvun laman aikana psykologia alkoi keskittyä selviytymiskeinoihin. Englantilainen sana "coping" käännettiin silloin valitettavasti sanalla "elämänhallinta", mikä lisäsi katkeruutta niissä, jotka olivat juuri kokeneet, että elämä ei ole lainkaan hallittavissa. Nykyään puhutaan selviytymiskeinoista ja resilienssistä . Kirjoitin 90-luvulla omista ja tuttavien kokemuksista eräänlaisen selviytymisoppaan, jossa oli mukana kognitiivisen terapian näkökulma. Sana elämänhallinta oli kirjan nimessä: "Työ meni, mitä jäi - vaihtoehtoja elämänhallintaan". Kirjaa voi edelleen lainata joistakin kirjastoista. Otteita löytyy kotisivultani >>

 

   Katkeruudentunnetta joudutaan käsittelemään eri tavoin kuin muita negatiivisia ja virheellisiin uskomuksiin perustuvia tunteita. Mutta siitä vapautumiseen kannattaa pyrkiä.

Katkeruus

Sinä kamala, kavala kumppani

yrität tunkea elämääni

ja perustelet oikeutesi.

Totta puhut.

Vääryys huutaa aina oikaisua,

mutta aina ei sitä tule.

Tarjoat maljaasi katkeruus,

mutta tiedän että sen myrkky tappaa.

Se tuhoaisi minut ryyppy ryypyltä.

- ja minua vastaan rikkonut

eläisi huoletta elämäänsä.

Katkeruus on pitkän ajan kuluessa aikaisemmin koetuista menneistä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista rakentunut tunne.  Takana on yleensä pitkittynyttä vihaa, jota ei ole käsitelty: toiset ihmiset tai elämä on kohdellut väärin. Tunteen takana on yleensä todelliset kokemukset, mutta siellä voi olla myös virheellisiä tulkintoja, vääristyneitä muistoja, väärinymmärryksiä jne.  Katkeruuteen liittyy yleensä joukko muita tunteita kuten kateus, pahansuopaisuus, viha, itsesääli, kostonhalu, vahingonilo, yksinäisyys, osattomuus.

Ihminen voi ylläpitää ja kasvattaa katkeruuttaan kertaamalla omaa uhrihistoriaansa muistelemalla jatkuvasti miten häntä kohdeltiin väärin kotona, koulussa, opiskellessa,  työelämässä, parisuhteessa, ystäväpiirissä, naapurustossa, perinnönjaossa, somessa ine

KATKERUUDESTA VAPAUTUMINEN 

Pystytkö ymmärtämään sinua haavoittaneita, vaikka et hyväksyisi heidän tekojaan?

Pystytkö antamaan anteeksi?

Pystytkö suhtautumaan välinpitämättömästi sinua haavoittaneisiin, vaikka et ymmärtäisi heitä, etkä hyväksyisi heidän tekojaan?

  • Ihmisellä on oikeus olla katkera – mutta se ei ole viisasta.

  • Katkeruus on kuin myrkky, joka pikkuhiljaa tuhoaa kokijaansa. - Katkeruuden vastalääke on kiitollisuus, joka pikkuhiljaa poistaa  katkeruuden tuhovoiman. Kiitollisuutta voi lisätä miettimällä joka aamu, mitä hyvää tapahtui eilen, mitä hyvää elämässä on tällä hetkellä, muistelemalla sinua tukeneiden, lohduttaneiden, kannustaneiden ja ymmärtäneiden ihmisten  suhtautumista sinuun - kiitä heistä.

Erik Erikson on kehittänyt persoonallisuusteorian ihmisen eri kehitysvaiheisiin liittyvistä haasteista. Sen mukaan ihmisen viimeisessä eli kahdeksannessa kehitysvaiheessa, joka alkaa noin 60-vuotiaana, tulisi pyrkiä elämän eheyden tuntemukseen. Se sisältää oman elämän mieltämisen eheäksi, mielekkääksi kokonaisuudeksi, vaikka elämäntapahtumat olisivat antaneet aihetta katkeruuteen. Ellei ihminen elämänsä loppupuolella hyväksy omaa elämäänsä juuri itselle tarkoitetuksi ja sopivaksi elämäksi, katkeruus sävyttää hänen loppuelämäänsä.

1.1tunteita2.png

Katkeruutta vastaan voi taistella harjoittamalla ns. onnellisuustaitoja. Psykologiassa etsitään hyvää, merkityksellistä ja mielekästä elämää ja elämään sitoutumisen tunnetta eli hyvää elämänlaatua - ei onnellisuutta. Elämänlaatua parantavat seuraavat seikat:

  • Sen tiedostaminen, että vastuu omasta onnellisuudesta kuuluu itselle, - älä odota muiden tekevän sinua onnelliseksi.

  • Erilaiset kiitollisuusharjoitukset

  • Myönteisten tulevaisuudenkuvien aktivointi: Mauno Koivisto: "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin"

  • Väärästä vertailusta vapautuminen. -  Oman elämäsi pinnan alla olevat taakat tunnet, toisen taakkoja et .

  • Hyvien tekojen harjoittaminen.  

  • Ihmissuhteiden hoitaminen – mitä voisit antaa läheisille?

  • Selviytymiskeinojen tiedostaminen, opettelu ja käyttäminen   katso RESILIENSSI

  • Anteeksiantamisen tahto ja taito

  • Hyvien hetkien huomaaminen, tiedostaminen ja niiden vaaliminen ja vatvominen

  • Tavoitteiden tiedostaminen ja niihin sitoutuminen

  • Fyysisestä kunnosta huolehtiminen (ravinto ja liikunta)

  • Onnellisten muistojen kertaaminen ja vaaliminen

KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN TARJOAMIA TYÖKALUJA

 

VATVOMISEN RAJOITTAMINEN

Lopeta katkeruutta herättävien asioiden vatvominen. Kun asia tulee mieleen MUISTUTA ITSEÄSI SANOMALLA STOP tai KIELLETTY AJATTELUSUUNTA, keskitä huomio muualle: lue / katso TV:tä / kuuntele musiikkia / harrasta liikuntaa /tapaa ystäviä / jne.  

Voit varata vatvomisaikaa esim. 15 minuuttia päivässä TAI silloin tällöin, mutta ei yli 15 minuuttia päivää kohden. Jokainen vatvomistuokio pitäisi päättää edellä kuvattuihin kiitollisuusharjoituksiin.

OPTIMISMIN KASVATTAMINEN  (Dolan Y., 2009)

Valitse jokin ajankohta tulevaisuudessa MUUTAMAN VUODEN PÄÄSTÄ. Kirjoita kirjeen yläkulmaan päiväys, jonka valitsit. Kuvittele, että kirjoitat ystävällesi sinä päivänä. Käytä ystävän nimeä kirjeen tervehdyksessä. Kun kirjoitat, kuvittele eläväsi merkityksellistä, tervettä, ja hyvää elämää kirjeen kirjoituspäivänä. Kerro miten hankalat tunteet ja paha olo on väistynyt elämästäsi ja mitä itse teit, että sait sen väistymään.

  Kuvaile yksityiskohtaisesti, miten vietät aikaa kuvitellussa tulevaisuudessa. Millainen on tyypillinen päiväsi? Missä asut? Kuvaile ihmissuhteitasi ja tulevaisuudensuunnitelmiasi.

  Kirjettä ei ole tarkoitus lähettää. Se on vain sinua varten. Kirjeen päivääminen ja sen osoittaminen todelliselle henkilölle vahvistaa kirjeen positiivista vaikutusta sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla. Kirjoittaessasi kirjettäsi älä ajattele, että sinun pitäisi rajoittaa kerrontaa sellaiseen, mikä näyttäisi tämän hetkisen tilanteesi mukaan olevan mahdollista tulevaisuudessa - Unelmoi vapaasti. 

  Palaa todellisuuteen hiukkasen optimistisempana. - Ja toivottavasti vähemmän katkerana!

TAKAISIN ALKUUN

HYMYNAAMA.png

TIETOPAKETTI       6       PELKO

Facebookin kautta tehdyssä kyselyssä vastanneista yli puolet sanoi pelkäävänsä läheistensä kuolemaa, kärsimystä ja sairastumista. Vajaa puolet sanoi pelkäävänsä väkivaltaa, omaa sairastumista, avoimia tai korkeita paikkoja, tai onnettomuuteen joutumista. Vajaa kolmasosa esimerkiksi sotaa, ympäristön saastumista, omien vanhempien ikääntymistä, omien lasten tulevaisuutta, omaa kuolemaa, käärmeitä, hämähäkkejä tai hyönteisiä, kipua, ulkona pimeällä liikkumista tai lentämistä. Pelkoon liittyviä fyysisiä oireita ilmoitti saavansa kolmasosa vastaajista. Esiintymistä ilmoitti pelkäävänsä erittäin paljon viidesosa vastaajista.

Pelkokoe

Tee tämä illalla tai yöllä pimeässä: Siirry sängyn reunalle ja roikuta toista kättäsi kohden lattiaa. Tarkkaile, miltä sinusta tuntuu. Mitä ajatuksia sinulle tulee mieleen. Kun itse tein tämän kokeen, mieleeni tuli ajatus, että joku sängyn alla oleva tarttuu ranteeseeni. Ajatus oli epämiellyttävän turvattomuudentunteen herättämä ja täysin järjetön ja sai minut vetämään käden pois lyhyen ajan kuluessa. Tilannetta voidaan kuvailla sivun alussa olleen kolmion avulla. 

 

tunne: pelko

toiminta:  käden pois vetäminen

ajatukset Kohta joku tarttuu siihen.  Kohta minua vahingoitetaan. Taustalla on  uskomus: Sängyn alla on joku.                      

 

Wikipedia kertoo pelon hoitamisesta: Pelosta on usein vaikea päästä eroon. Kirjallisuudessa ehdotettuja menetelmiä pelon karkottamiseksi ovat: konkreettinen harjoittelu, pelon kohteeseen liittyvien kauhukuvitelmien korvaaminen neutraaleilla tai positiivisilla, pelätyn vahingon realistinen tarkastelu, itsetuntemuksen lisääminen, toisten ihmisten tuki, rukoukseen turvautuminen, altistushoito, hypnoosi ja jooga. Yksittäisiä pelkoja vastaan on lisäksi kehitetty omia menetelmiään. Esimerkiksi joillain lentoyhtiöillä on lentopelkoprojekteja, joissa lentopelosta kärsivät ihmiset oppivat rentoutumaan ja kohtaamaan pelkonsa mielikuvaharjoituksissa. Esiintymiskursseilla pyritään taltuttamaan esiintymispelkoa. Jotkut turvautuvat alkoholiin pelkojensa lievittämiseksi.

Kognitiivinen terapia sopii hyvin yksittäisen pelon hoitamiseen. Varsinaisten fobioiden kohdalla itsehoito pelkästään ei yleensä riitä, mutta lievemmät pelot voi karkottaa sen avulla.

    Minulle tuli mahdollisuus viettää syysloma kirjoittaen rauhassa lapsuudenperheeni kesämökillä. Ongelma oli, että pelkäsin aikuisenakin olla siellä öitä pimeänä aikana, vaikka en ollut pelännyt vuokraamallani toisella mökillä, joka sijaitsi lähellä. Pelko oli järjetön ja loman lähestyessä aloin taistella sitä vastaan kognitiivisen terapian keinoin. Mökillä minulle oli aina tullut mieleen ajatuksia siitä, että joku vieras voi tulla ja tehdä pahaa. Sellaista ei ollut tapahtunut lapsuudessani, mutta minulle kuitenkin oli rakentunut uskomus ulkoisesta uhasta. Tajusin, että uskomus oli opittu äidiltä. Äiti ei ollut puhunut mökillä uhasta, mutta isän poissa ollessa oli aina laittanut kuistille isot saappaat ja siten viestitti lapsille, että mökille voi tulla ”rosvo”, joka isän saappaat nähtyään kääntyisi pois. Äidillä oli myös tapana vilkaista iltaisin pelokkaana mökkitielle.

 

   

alkutilanne                                                                                                  mökkioleskelun karttaminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joku voit tulla. Sillä on ase.                                                                                                                                                                                                      pelko, turvattomuus

Se voi tappaa. Joku vieras

mies lippalakki päässä

jne             

                                                             Mökillä on pimeällä turvatonta.                                                                                                                                                                                                                                            

                               

Aloin puhua itselleni järkeä: ”Äidillä oli omat syynsä tuntea pelkoa, minulla on virheellinen syy”. ”Mökki on turvallinen paikka ja on aina ollut.” Aloin tuottaa tietoisesti turvallisuutta luovia ajatuksia ja rakensin oman voimalauseen.

 

Lopulta testasin tunteiden käsittelyssä onnistumista viettämällä mökillä lokakuun pimeydessä viikon yksin. Jatkoin voimalauseen (1.) käyttämistä, turvapuheen tuottamista ja pelkoa ylläpitävien automaattisten ajatusten havaitsemista (2.) ja vastaväitteiden rakentamista. Pystyin siihen ja kuljin ulkonakin keskellä säkkipimeää yötä.

 

  1. Voimalause >>

 

     2. Automaattisten ajatusten käsittely

 

Mielessäni oli pyörinyt vuosien mittaan niin monia mökkipelkoa ylläpitäviä ajatuksia, etteivät ne suinkaan loppuneet pelkkään uuden uskomuksen ja voimalauseen rakentamiseen. Täytyi tarttua toimivampaan työkaluun.

 

Mielessä vilahtavia pelkoa lisääviä lauseita nimitetään automaattisiksi ajatuksiksi. Niiden takana oli uskomukseni mökin turvattomuudesta yöllä ja varsinkin pimeänä yönä. 

Parhaiten automaattisten ajatusten käsittely tapahtuu siten, että heti kun se vilahtaa mielessä, se kirjoitetaan paperille ja aletaan miettiä sille vastalausetta ja perusteluja, miksi se oli väärä ajatus eikä perustu totuuteen. Menetelmä on työläs mutta toimiva. Kirjaamista kannattaa jatkaa pari viikkoa. Siinä ajassa yleensä kielteiset ajatukset vähenevät selvästi. Menetelmää voi jatkaa siten, että tarttuu edelleen automaattiseen ajatukseen, mutta nyt vain mielen tasolla "väittää vastaan". Jos vähitellen lakkaa tiedostamasta ajatuksia, ne voivat alkaa taas uudestaan pulpahdella mieleen. Silloin auttaa, jos taas kirjaa niitä jonkin aikaa.

lopputulos                                                                                      mökkioleskelua pimeällä myös yksin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

             

 

Ihana mahdollisuus.

Kukaan vaarallinen

ei tänne tule. ine

                                                                                                                                                                                                                                                            turvallisuus, rohkeus, ilo

Mökki on turvallinen

paikka myös pimeällä.                                                                                                                                                                                                        

                                                                                                                                      

      

PERUSKOGN.png
PERUSKOGN.png
 

Ihminen reagoi voimakkaaseen pelkoon usein jähmettymällä, kuten 8-vuotiaan Akselin piirroksessa. Hän voi myös paeta tai hyökätä pelon aiheuttajaa vastaan.

pelko.png
1.1väkivalta.png

Joskus vahva tai käsittämätön  pelko on merkki Posttraumaattisesta stressireaktiosta. Menneisyyden tunne elävöityy samantapaisessa tilanteessa.  Puhutaan laukaisevasta tekijästä eri triggeristä. On olemassa sanonta, että palanut lapsi pelkää tulta.- Palotilanne on ollut traumauttava ja sen jälkeen takkatulikin voi tuntua pelottavalta. Jos pelko pohjautuu yhteen tilanteeseen, sen hoitaminen terapiassa on mahdollista. Vaikempaa on hoitaa pelkoja, jotka liittyvät  pitkittyneeseen pelkoon lapsuusympäristössä.  Omahoito ei yleensä riitä, mutta terapiapalveluja on tarjolla.

Esiintymisjännitys on opittu pelko ja siitä voi opetella pois. 7 ohjetta.

  1. Hyväksy jännittäminen. Sopiva jännittäminen parantaa suoritustasoa.

  2. Yleensä yleisö ei huomaa jännittämistä. Ne jotka itse jännittävät saattavat huomata. Muita ei kiinnosta.

  3. Unohda itsesi ja keskity viestisi sisältöön. Näytä miten innostunut olet itse asiasta ja viesti se kuulijoille. Asia on tärkeä – et sinä.

  4. Ison yleisön edessä muista, että se muodostuu yksittäisistä ihmisistä. Voit valita jonkun tutun tai ystävälliseltä näyttävän ihmisen, ja ajatella puhuvasi hänelle.

  5. Jos on vaikea katsoa isoa yleisöä, kohdista katseesi yleisön taakse hiukan heidän päidensä yläpuolelle.

  6. Voit kirjoittaa itsellesi tilanteeseen sopivan tsemppauslauseen ja laittaa sen paperille ja taskuusi. Voit hypistellä sitä tarvittaessa.

  7. Suurin osa yleisöstä on yleensä esiintyjän puolella. ”Enemmistö on puolellani” sopii voimalauseeksi.

 

SISÄINEN LAPSI

Eric Berne loi aikoinaan käsitteen, joka tarkoittaa sitä, että ihmisessä saattaa jonkin laukaisevan tekijän johdosta aktivoitua menneisyyden "lapsiminä” (tai murrosikäinen minä) tunteineen (kapinoiva, raivoava, haavoittunut, hullutteleva, leikkivä, tyytyväinen). Monet pelot johtuvat sisäisen lapsen aktivoitumisesta. Ne ovat lapsena opittuja.

 

SISÄINEN VANHEMPI

Sisäinen vanhempi on tila, jossa henkilö käyttäytyy tai ajattelee kuin oma vanhempi tai joku muu lapsuuden tai nuoruudessa tärkeä aikuinen. Tärkeät aikuiset ovat opettaneet, mikä on oikein, mikä väärin ja miten kuuluu elää – ja mitä on syytä pelätä. Sisäisen lapsen tai vanhemman aktivoituessa ihmisen tunteet ohjaavat tilanteessa käyttäytymistä.

 

 SISÄINEN AIKUINEN

Meillä on myös "sisäinen aikuinen". Se on minätila, jossa ihminen toimii järkevästi ja aikuismaisella tavalla, torjuu haitallisen sisäisen vanhemman ja suhtautuu lempeästi ja myötätuntoisesti omaan haavoittuneeseen lapseen. Sisäisen aikuisen taustalla on oman elämänkokemuksen perusteella muodostunut realistinen käsitys siitä, miten asioita hoidetaan ja miten kannattaa toimia ja mitä ei tarvitse pelätä. Aikuisen minätilan ohjauksessa ihminen tekee päätökset sen mukaan, minkä uskoo olevan oikein ja järkevintä. 

 

OMA SISÄINEN TERAPEUTTI 

Sisäinen aikuinen puhuu terapeuttisesti haavoittuneelle sisäiselle lapselle ja torjuu vanhempitilan pelottelevan puheen.

Takaisin alkuun

OPETUSPAKETTI      7       LEIMAT

Leimalla tarkoitetaan lyhyttä kuvausta, jonka merkitys minäkäsityksessä on jostain syystä korostunut. Leimat syntyvät yleensä läheisten mielipiteiden ja palautteiden pohjalta. Ne vaikuttavat sisäiseen puheeseemme ja sen myötä mielialaamme. Mitä tärkeämpi henkilö on ollut meille, sitä suuremman merkityksen leima saa.

LEIMA VOI OLLA POSITIIVINEN TAI NEGATIIVINEN. KOSKA OLEMME ITSE RAKENTANEET LEIMAMME NIISTÄ AINEKSISTA, JOITA YMPÄRISTÖ ON ELÄMÄMME VARRELLA TARJONNUT, VOIMME MYÖS ITSE  MUUTTAA LEIMAA. - VOIMME MÄÄRITELLÄ ITSEMME HYVINVOINTIA LUOVALLA TAVALLA.

Jos meillä on negatiivinen "mitätön" -leima saatamme moittia itseämme ajatuksissamme eri tilanteissa. Yllättävän monella on mielessään tyhmän tai laiskan tai ruman leima, vaikka niille ei näyttäisi ulkopuolisen mielestä olevan perusteita - eli leima on epätosi. Joillakin voi olla rasistisia leimoja. Erilaiset diagnoosit voivat saada korostuneen merkityksensä takia negatiivisen leiman aseman mielessämme. Itsensä uudelleenmäärittely ei tapahdu nopeasti.

MITÄ TEHDÄ, JOS NEGATIIVINEN LEIMA OLI EPÄTOSI JO LAPSENA JA ON NYTKIN EPÄTOSI?

Vaihe 1. Saat tuntea vihantunteita lapsen tai nuoren puolesta väärän leiman antajaa kohtaan. Muistele todellisia tilanteita, jolloin sinua oli leimattu. Kirjoita tai puhu ääneen vastalauseesi tästä väärästä leimasta, puolustaudu ja ilmaise vihasi. Väärän leiman mitätöinti voi kestää viikkoja. Pahimpia leimoja, joita tytöille voi antaa ja jota viljellään keveästi tosi paljon, on huoran leima. Sen kanssa kannattaa työskennellä leimaajaa vihaten ja mitätöiden, ettei se muutu itsetuntoa kalvavaksi uskomukseksi ja osaksi identiteettiä.

Vaihe 2. Etsi lopulta ymmärrystä leimaajaa kohtaan. Oliko henkilöllä/henkilöillä syitä väärään arviointiin. Tulkitsiko hän tilanteen väärin? Mikä oli hänen oma ongelmansa, jonka takia hän arvioi sinua väärin ja loukkasi sinua?

Vaihe 3. Anna hänelle anteeksi, jotta vapautuisit vihasta ja voisit vapautua myös leimasta. Anteeksiantaminen voi myös olla hidas prosessi. Tunteet eivät seuraa tahdonratkaisua ihan helposti.

JOS NEGATIIVINEN LEIMA OLI TOSI, KUN OLIT LAPSI TAI NUORI, MUTTA EI NYKYÄÄN ENÄÄ, VAIKKA SE PULPAHTELEE MIELEEN.

 

Vaihe 1. Ymmärrä omaa menneisyydessä olevaa itseäsi ja armahda itseäsi takautuvasti. Katso itsemyötätunnon silmälasein menneisyyden virheitäsi. Ymmärrä leimaajiasi.

 

Vaihe 2. Iloitse siitä, että olet kehittynyt positiiviseen suuntaan. Luo itsellesi "vastaleima", jota toistelet mielessäsi, kunnes alat uskoa sitä

PARISUHTEEN NEGATIIVISET LEIMAT

Eräs kokenut perheterapeutti oli sitä mieltä, että jos avioliitto on ollut hyvä, avioerosta toipuu kahdessa vuodessa, jos avioliitto on ollut huono, erosta toipumiseen kuluu neljä vuotta.  Kärjistetty lause, joka tuntuu käsittämättömältä. Mutta hän perusteli kantaansa sillä, että huonossa avioliitossa kielteinen leimaaminen on yleistä. Leiman voi kuulla toisen suusta tai sen voi antaa itse itselleen. Kun ero on surtu, niin itsetunnon haavat kestävät kauemmin parantua. Hyvästä avioliitosta luopumisen jälkeen ei surutyön tehtyä tarvitse työskennellä murskatun itsetunnon kokoamiseksi.

  Eräs nainen sai nuorena kuulla avioliitossaan mieheltään ettei häntä tunnista naiseksi edes jalanjäljistä. Erosta toipuminen vei kauan, mutta lopulta hän selviytyi ja uskaltautui uuteen parisuhteeseen, joka lopullisesti auttoi mitätöimään "ei-nainen" leiman.

POSITIIVISIIN PERSOONALLISUUDENPIIRTEISIIN LIITTYVÄT LEIMAT

Ihmisen ei yleensä tarvitse pelätä, että joutuu luopumaan jostain positiivisesta luonteenpiirteestään. Siksi itsensä leimaaminen positiivisin piirtein on turvallista. Seuraavana on adjektiiveja, joista voit valita itseesi sopivimpia ja kirjoittaa ne "muistilistaksi", jota silloin tällöin kertaat.

ahkera, aikaansaava, ajattelevainen, avoin, antelias, auttavainen, empaattinen, epäitsekäs, hauska, hellä, huumorintajuinen, hyväntahtoinen, idearikas, iloinen, innostuva, isällinen, itseensä luottava, itsenäinen, joustava, jämäkkä, järkevä, kannustava, kiitollinen, kiltti, kohtelias, kunnollinen, kärsivällinen, kätevä, käytännöllinen, lapsirakas, lempeä, luova, lämmin, myönteinen, myötätuntoinen, neuvova, nöyrä, oikeudenmukainen, pärjäävä, pätevä, rauhallinen, rento, rohkea, selviytyvä, sopeutuva, taitava, taloudellinen, toiveikas, yhteistyökykyinen, yritteliäs, ystävällinen, äidillinen

1.11leimatFEM.png

Joskus kursseilla käytetään tutustumis-leikkinä ja nimen oppimista auttavana menetelmää, jossa jokainen sanoo oman etunimensä alkukirjaimella alkavan myön-teisen määrittelyn itsestään. Määritelmän tulisi olla myös totta. Osanottaja julkaisee myönteisen leiman. Joillekin se on erittäin vaikeaa. Voit harjoitella itseksesi keksi-mällä mielessäsi etukirjaimellasi alkavia leimoja.  

   Myönteinen leima voi myös lakata olemasta totta.  Perheen kaunotar voi me-nettää kauneutensa ja menestyjä saavu-tuksensa. Perheen nero ei saakaan opiske-lupaikkaa jne. Myönteisen leiman menet-tämiseen liittyy luopumisen hyväksymistä ja surutyötä.  - Onneksi muita positiivisia leimoja on saatavilla,

HYMYNAAMA.png